Retroperitoneal Fibrosis: A new asbestos-related disease

Abstract

Retroperitoneaalinen fibroosi (RPF) on harvinainen sairaus, jossa vatsakalvon takaiseen tilaan kehittyy tulehduksellinen sidekudosmassa. RPF:n taustalla olevat syyt ovat olleet valtaosassa tapauksia tuntemattomia. Muutamissa tapausselostuksissa on epäilty asbestialtistumisen ja RPF:n yhteyttä, mutta käytettävissä olevat tiedot eivät ole olleet riittäviä osoittamaan syy-yhteyttä.

Tässä väitöskirjassa selvitettiin RPF:n esiintyvyyttä, sairauden taustalla olevia tekijöitä ja tyypillisesti asbestialtistumiseen liittyviä samanaikaisia keuhkomuutoksia. Kolmen yliopistosairaalapiirin alueella tehtyyn tapaus-verrokkitutkimukseen osallistui 43 RPF:a sairastavaa henkilöä ja 179 vertailuhenkilöä, joilta haastattelun avulla selvitettiin aikaisempi altistuminen asbestille ja tärkeimmät lääketieteelliset tiedot. RPF-potilaille ja asbestialtistuneille verrokeille suoritettiin asbestimuutosten selvittämiseksi keuhkojen viipalekuvaus. Erillisessä tutkimuksessa mitattiin keuhkokudoksen ja vatsan alueen imusolmukkeiden asbestikuitupitoisuutta asbestisairauden epäilyn johdosta suoritetun oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen yhteydessä.

Tutkimuksessa todettiin selvä yhteys retroperitoneaalifibroosin ja asbestialtistumisen välillä. Yli 10 vuoden työskentely asbestipölyisessä työssä lisäsi riskin sairastua retroperitoneaaliseen fibroosiin 9-kertaiseksi. Myös vähäisempi, mutta silti selvä työperäinen asbestialtistuminen lisäsi sairastumisen riskin 5,5-kertaiseksi. Lähes joka toinen tautitapaus (44 %) johtui asbestialtituksesta. Muita riskitekijöitä olivat ergotamiinia sisältävien migreenilääkkeiden käyttö, vatsa-aortan pullistuma ja runsas tupakointi. Tunnusomaisin löydös asbestialtistuneilla RPF-potilailla oli voimakas keuhkopussin kiinnikkeisyys. Tämä viittaa sekä muutosten yhteiseen aiheuttajaan että mahdollisesti samankaltaisiin syntymekanismeihin. Valtaosalla asbestialtistuneista RPF-potilaista ja puolella asbestialtistuneista verrokeista havaittiin molemminpuolisia keuhkopussin plakkeja, mutta asbestoosia todettiin vain muutamilla. RPF ilman asbestialtistumista ei ollut yhdeydessä keuhko- tai keuhkopussifibroosiin.

Asbestialtistuneiden vainajien kuitumittauksissa todettiin, että asbestikuituja voidaan havaita vatsan alueen imusolmukkeissa jo vähäisessäkin asbestialtistumisessa. Keuhkoista imunesteen mukana kulkeutuvat asbestikuidut päätyvät vatsan alueelle, jossa ne voivat aiheuttaa sekä vatsakalvon mesotelioomaa että RPF:a. Tutkimuksiemme perusteella voidaan esittää, että asbestialtistuminen on yksi RPF:n aiheuttajista. Työperäisessä asbestialtistumisessa RPF:a on käsiteltävä ammattitautiepäilynä.

Background: Retroperitoneal fibrosis (RPF) is an uncommon fibroinflammatory disorder of the retroperitoneal space. The aetiology of RPF is unknown in most cases. Some reports in the literature have suggested an association between RPF and asbestos exposure. However, the data needed to assess the relationship between asbestos exposure and RPF have been missing. Aims: To clarify the possible role of asbestos exposure in the development of RPF and to determine whether patients with RPF have other asbestos-related findings and to assess the presence of asbestos in the para-aortic (PA) and mesenteric (ME) lymph nodes in deceased subjects, who had earlier been exposed to asbestos.

Methods: A case-control study of 43 RPF patients treated in three university hospital districts of Finland in 1990 2001 was carried out. For every patient, five population-based matched controls were selected. Of the 215 eligible controls, 179 (83%) participated in the study. Asbestos exposure and medical history were assessed with a postal questionnaire and a personal interview. Chest high resolution-computed tomography (HRCT) was performed on 38 RPF patients and 18 asbestos-exposed controls.

In a separate study, PA and ME lymph nodes and lung tissue from 17 persons who underwent medicolegal autopsy for suspicion of asbestos-related disease and from 5 controls were analysed for asbestos fibres using transmission electron microscopy. Results: Asbestos exposure was strongly associated with RPF, with odds ratios of 5.5 (95% CI 1.6-18.7) for 20 pack-years were the other significant risk factors in the conditional regression analysis.

Most of the asbestos-exposed RPF patients and half of the asbestos-exposed controls had bilateral pleural plaques, but only a few had lung fibrosis. RPF without asbestos exposure was not associated with pleural or lung fibrosis. The most distinctive feature of the asbestos-exposed RPF patients was a thick diffuse pleural thickening (DPT). High concentrations of amphibole asbestos fibres were detected in several lung tissue samples and in the respective PA and ME lymph nodes among the asbestos-exposed persons. It is evident that even low-level asbestos exposure results in the presence of asbestos fibres in the abdominal lymph nodes.

Conclusions Asbestos fibres, translocated by the lymph flow from the lungs, reach the abdominal and the retroperitoneal space and may induce both peritoneal mesothelioma and RPF. Persons with asbestos-related RPF frequently have asbestos-related pleural fibrosis that suggests a shared aetiology and similar pathogenetic mechanisms. The results show that occupational asbestos exposure seems to be one of the causal agents for RPF. For patients with work-related asbestos exposure, RPF should possibly be considered an occupational disease.