Performance of non-invasive devices in evaluation of periodic limb movements and sleep-disordered breathing
Rauhala, Esa (2009)
Rauhala, Esa
Tampere University Press
2009
Kliininen neurofysiologia - Clinical Neurophysiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7682-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7682-2
Tiivistelmä
Uusia menetelmiä levottomien jalkojen ja kuorsauksen diagnostiikkaan
Laajaa unirekisteröintijärjestelmää pidetään unihäiriöiden diagnostiikan vertailustandardina. Sillä tehdyt tutkimukset ovat melko kalliita, koska ne tehdään yleensä unilaboratorioissa hoitajan valvonnassa. Rekisteröintijärjestelmässä on paljon johtoja ja mittalaitteita, jotka voivat häiritä potilasta. Siksi tarvitaan jatkuvaa kehitystyötä, jotta kliinisiin unirekisteröinteihin saadaan liikuteltavia, nukkujaa häiritsemättömiä, edullisia, mutta luotettavia metodeja.
Väitöskirjan aihe oli tutkia patjatyyppisten liikeantureiden soveltuvuutta jaksoittaisten raajaliikkeiden havaitsemiseen ja unenaikaisen hengityshäiriön selvittelyyn. Väitöskirjassa esitellään myös uuden metodin, henkitorven päältä rekisteröitävän tiivistetyn äänianalyysin käytettävyyttä unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimuksessa.
Levottomat jalat -oireyhtymästä kärsivillä potilailla on unirekisteröinneissä hyvin usein raajojen jaksoittaisia liikkeitä. Väitöskirjan osajulkaisuissa todettiin, että patjatyyppiset static-charge-sensitive bed (SCSB)- ja Emfit-anturit havaitsevat jaksoittaiset raajaliikkeet yhtä hyvin kuin vertailumenetelmänä käytettävä säärilihasten toiminnan mittaus.
SCSB- ja Emfit-antureiden hengityssignaaleissa näkyy erityinen, ns. piikikkyys-ilmiö. Unenaikaisen hengityshäiriön yhteydessä pitkäkestoisen piikikkyyden havaittiin liittyvän ilmavirran virtausrajoitukseen ja ihon läpi mitatun hiilidioksidiosapaineen nousuun. Hengityskatkoja (apnea) sisältävien jaksojen aikana hiilidioksidiosapaineen nousua ei havaittu.
Kuorsaus liittyy hyvin usein unenaikaisiin hengityshäiriöihin, ja se on tärkeä unitutkimuksiin lähettämisen syy. Kuorsaus voi olla katkeilevaa tai jatkuvaa ja pitkäkestoista. Katkeilevan kuorsauksen tiedetään usein liittyvän uniapneatautiin, mutta pitkäkestoisen kuorsauksen merkitys tunnetaan huonosti. Kuorsauksen ja henkitorven päältä rekisteröitävän äänen analyyseja voidaan käyttää unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimiseen. Väitöskirjassa esiteltävän uuden äänianalyysin perusteella hengityskatkot, pitkäkestoinen virtausrajoitus ja normaali hengitys voitiin erottaa toisistaan. Erityisen mielenkiintoista oli, että jatkuvan, pitkäkestoisen kuorsauksen aikana oli todettavissa selvää virtausrajoitusta, vaikka usein ajatellaan vain katkeilevan kuorsauksen liittyvän hoidettaviin unenaikaisiin hengityshäiriöihin.
Tutkitut uudet rekisteröintimenetelmät, SCSB ja Emfit sopivat jaksoittaisten raajaliikkeiden havaitsemiseen. Emfit ja henkitorven päältä rekisteröitävä tiivistetty äänianalyysi voivat auttaa unenaikaisten hengityshäiriöiden selvittelyssä. Kaikkia näitä antureita voidaan käyttää osina laajempia järjestelmiä tai erillisinä rekisteröintilaitteina. Niillä tehtävät rekisteröinnit ovat edullisia, suoritukseltaan helppoja ja häiritsevät potilasta vain vähän, jos lainkaan. Niinpä ne ovat erittäin sopivia liikuteltaviin unirekisteröintijärjestelmiin. Lisäksi niillä kaikilla on erityisominaisuuksia, joiden avulla voidaan havaita ja luonnehtia vielä huonosti tunnettua pitkäkestoista virtausrajoitusta.
Laajaa unirekisteröintijärjestelmää pidetään unihäiriöiden diagnostiikan vertailustandardina. Sillä tehdyt tutkimukset ovat melko kalliita, koska ne tehdään yleensä unilaboratorioissa hoitajan valvonnassa. Rekisteröintijärjestelmässä on paljon johtoja ja mittalaitteita, jotka voivat häiritä potilasta. Siksi tarvitaan jatkuvaa kehitystyötä, jotta kliinisiin unirekisteröinteihin saadaan liikuteltavia, nukkujaa häiritsemättömiä, edullisia, mutta luotettavia metodeja.
Väitöskirjan aihe oli tutkia patjatyyppisten liikeantureiden soveltuvuutta jaksoittaisten raajaliikkeiden havaitsemiseen ja unenaikaisen hengityshäiriön selvittelyyn. Väitöskirjassa esitellään myös uuden metodin, henkitorven päältä rekisteröitävän tiivistetyn äänianalyysin käytettävyyttä unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimuksessa.
Levottomat jalat -oireyhtymästä kärsivillä potilailla on unirekisteröinneissä hyvin usein raajojen jaksoittaisia liikkeitä. Väitöskirjan osajulkaisuissa todettiin, että patjatyyppiset static-charge-sensitive bed (SCSB)- ja Emfit-anturit havaitsevat jaksoittaiset raajaliikkeet yhtä hyvin kuin vertailumenetelmänä käytettävä säärilihasten toiminnan mittaus.
SCSB- ja Emfit-antureiden hengityssignaaleissa näkyy erityinen, ns. piikikkyys-ilmiö. Unenaikaisen hengityshäiriön yhteydessä pitkäkestoisen piikikkyyden havaittiin liittyvän ilmavirran virtausrajoitukseen ja ihon läpi mitatun hiilidioksidiosapaineen nousuun. Hengityskatkoja (apnea) sisältävien jaksojen aikana hiilidioksidiosapaineen nousua ei havaittu.
Kuorsaus liittyy hyvin usein unenaikaisiin hengityshäiriöihin, ja se on tärkeä unitutkimuksiin lähettämisen syy. Kuorsaus voi olla katkeilevaa tai jatkuvaa ja pitkäkestoista. Katkeilevan kuorsauksen tiedetään usein liittyvän uniapneatautiin, mutta pitkäkestoisen kuorsauksen merkitys tunnetaan huonosti. Kuorsauksen ja henkitorven päältä rekisteröitävän äänen analyyseja voidaan käyttää unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimiseen. Väitöskirjassa esiteltävän uuden äänianalyysin perusteella hengityskatkot, pitkäkestoinen virtausrajoitus ja normaali hengitys voitiin erottaa toisistaan. Erityisen mielenkiintoista oli, että jatkuvan, pitkäkestoisen kuorsauksen aikana oli todettavissa selvää virtausrajoitusta, vaikka usein ajatellaan vain katkeilevan kuorsauksen liittyvän hoidettaviin unenaikaisiin hengityshäiriöihin.
Tutkitut uudet rekisteröintimenetelmät, SCSB ja Emfit sopivat jaksoittaisten raajaliikkeiden havaitsemiseen. Emfit ja henkitorven päältä rekisteröitävä tiivistetty äänianalyysi voivat auttaa unenaikaisten hengityshäiriöiden selvittelyssä. Kaikkia näitä antureita voidaan käyttää osina laajempia järjestelmiä tai erillisinä rekisteröintilaitteina. Niillä tehtävät rekisteröinnit ovat edullisia, suoritukseltaan helppoja ja häiritsevät potilasta vain vähän, jos lainkaan. Niinpä ne ovat erittäin sopivia liikuteltaviin unirekisteröintijärjestelmiin. Lisäksi niillä kaikilla on erityisominaisuuksia, joiden avulla voidaan havaita ja luonnehtia vielä huonosti tunnettua pitkäkestoista virtausrajoitusta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4932]