PBL-tutoriaali ja kollaboratiivinen tiedon tuottaminen

Abstract

Väitöskirjatutkimuksessani analysoin kollaboratiivista tiedon tuottamista ongelmaperustaisessa (Problem-Based Learning, PBL) tutoriaalikeskustelussa. Tutkimuskontekstina oli yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus ja erityisesti opiskelijoiden työssäoppimisen opintojaksot. Vuosina 2004 2006 kerätty tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä videonauhoitetusta ongelmaperustaisesta tutoriaalikeskustelusta viidessä eri tutoriaaliryhmässä.

Opiskelijoiden tutoriaalikeskustelusta oli tunnistettavissa yhdeksän erilaista repertuaaria: teksti-, havainto-, muistelu-, toimijuus-, kritiikki-, vaikeus-, tulkinta-, pohdinta- ja tavoite-keinorepertuaari. Repertuaarien käytön perusteella voitiin kiteyttää neljä erilaista puhetapaa: kuvaileva, soveltava, tutkiva ja kehittävä. Tutkivassa ja kehittävässä puheessa oli havaittavissa myös eettisiä näkökulmia. Kehittävästä puheesta voitiin tunnistaa kaksi erilaista mallia. Toinen kohdistui toimintaympäristön kehittämiseen ja toinen yksilön oman toiminnan kehittämiseen. Reflektio oli oleellinen osa kehittävää puhetta. Repertuaareissa tuotetut tiedon lajit ja tasot voitiin nimetä mitä-, millainen-, miten-, miksi- ja mihin-tiedon lajien ja tasojen kategorioiksi.

Monipuolisinta tiedonmuodostusta tuotettiin silloin, kun keskustelun lähtökohtana oli jokin ongelmallinen tapaus tai ilmiö. Tutoriaalikeskustelussa oli mahdollista nousta yksittäisistä tapauksista ja tilanteista yleisten ilmiöiden tasolle ja rakentaa näin yhteistä ymmärrystä tiedonmuodostuksen kohteena olevista asioista. Kollaboraatiossa tuotettiin myös hypoteettista tietovarantoa, joka voidaan ottaa käyttöön tulevissa tilanteissa. Tutorin merkitys pohdintojen, selitysten sekä tavoitteiden ja keinojen käynnistäjänä nousi esille.

PBL tutorial and collaborative knowledge construction

The general aim of this research was to describe and analyse how students construct knowledge collaboratively in Problem-Based Learning (PBL) tutorial discussions and how the repertoires of the tutorial discussions can be resources for collaborative knowledge construction. The research questions were 1) what repertoires do students use in tutorials when they talk of knowledge, 2) how do students use these repertoires in constructing collaborative knowledge, 3) what views of knowledge do students build in their repertoires, 4) what processes of knowledge construction do students build in their repertoires. Many studies of collaborative learning or knowledge construction have been conducted in school environments and in computer or web-based learning environments. The focus has been on cognitive aspects or on results. However, there is little research on the collaborative knowledge construction process in the PBL tutorials with a discourse analysis approach.

The research context was the programme for kindergarten teachers at the University. The data collection method was video recording of tutorial discussions. The research data comprises nine tutorial discussions that took place over three learning-at-work periods among five tutorial groups. Data collection was conducted between 2004 and 2006. The focus of the research and analysis was on the seventh and eight phases of the tutorial procedure. The theoretical background is linked to social constructionism. The data was analysed by discourse analysis, the unit of analysis being a repertoire system.

The students typically used nine different repertoires in talking about knowledge in tutorials. These nine repertoires I named as follows: text, observation, remembering, agency, criticism, difficulty, consideration, interpretation and goal-means repertoires. Analysis of the use of repertoires revealed four different styles of speaking on the basis of these repertoires: descriptive, applied, inquiring and developing talk. In inquiring and developing talk some ethical elements were also observed. In analysing the use of repertoires I found two combinations of developing talk. One of these combinations applied to the environmental level and the other to the individual level. Reflection was seen as the essential process in developing talk. In the tutorials it was possible through developing talk to rise from individual cases and situations to the level of general phenomena and so to construct collaborative knowledge and understanding. The starting point in collaborative discussion was typically a problematic situation. Collaborative discussion produces hypothetical knowledge which can be applied in future situations. The role of the tutor was significant in making questions and encouraging students to build explanations.

The different speaking styles served to reveal diverse characteristics of knowledge. These were named according to the main question in the different categories of knowledge, i.e. what, what kind, how, why and where. The findings showed that the process of collaborative knowledge construction has interface with the model of organisational knowledge construction proposed by Nonaka and Takeuchi (1995). By the discourse perspective in this research it was possible to enhance our understanding of the process of collaborative knowledge construction. The findings of this research can also help in the planning and implementation of PBL tutorial discussions.