Familial influences on adolescence smoking - parental smoking, home smoking ban and home-based sourcing of tobacco
Rainio, Susanna (2009)
Rainio, Susanna
Tampere University Press
2009
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7626-6
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7626-6
Tiivistelmä
Tupakoimattomien perheiden osuus kaksinkertaistui 1970-luvulta 2000-luvulle. Tupakoimattomassa perheessä sekä lapsi että molemmat vanhemmat ovat olleet tupakoimattomia koko lapsen elämänkaaren ajan. Molempien vanhempien polttaessa, lapsen todennäköisyys ryhtyä tupakoimaan on 8 kertaa suurempi kuin tupakoimattomien vanhempien lapsella. Tämä vanhempien tupakoinnin voimakas vaikutus lasten tupakointiin on säilynyt muuttumattomana 30 vuoden ajan. Lasten tupakointi oli yleisempää, jos kodin sisätiloissa sai tupakoida. Tärkeä tulos oli, että tupakointikielto kodin sisätiloissa vähensi lasten tupakointia jopa niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmista olivat tupakoitsijoita. Tupakointikiellot olivat keskimääräistä yleisempiä niissä perheissä, joissa vanhemmilla oli korkea koulutus, vanhemmat olivat tupakoimattomia ja lapsi asui molempien vanhempiensa kanssa. Päivittäin tupakoivista nuorista suuri osa, yli 40 %, sai tupakkaa vanhemmiltaan tai sisaruksiltaan tai oli ottanut tupakkaa kotoa viimeisen kuukauden aikana. Joka viides päivittäin tupakoiva nuori sai tupakkaa vanhemmiltaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vanhempien tupakoimattomuus ja kodin tupakointikiellot ovat keinoja, joilla perhe voi merkittävästi ehkäistä lasten tupakointia. Lasten tupakoinnin ehkäisyn kannalta merkitystä on myös sillä, että vanhemmat eivät anna tupakkaa lapsilleen tai jätä niitä kotona vapaasti lasten saataville.
TtM Susanna Rainion väitöskirjassa tutkittiin eri perhetekijöiden merkitystä lasten tupakoinnissa. Aineistoina olivat valtakunnallisen Nuorten terveystapatutkimuksen aineistot vuosilta 1977 2007 sekä vuosilta 2000 2005 kootut kansainväliset ja vuosilta 1962 2004 kootut suomalaiset tutkimusjulkaisut vanhempien ja perheen merkityksestä lasten tupakointiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vanhempien tupakoimattomuus ja kodin tupakointikiellot ovat keinoja, joilla perhe voi merkittävästi ehkäistä lasten tupakointia. Lasten tupakoinnin ehkäisyn kannalta merkitystä on myös sillä, että vanhemmat eivät anna tupakkaa lapsilleen tai jätä niitä kotona vapaasti lasten saataville.
TtM Susanna Rainion väitöskirjassa tutkittiin eri perhetekijöiden merkitystä lasten tupakoinnissa. Aineistoina olivat valtakunnallisen Nuorten terveystapatutkimuksen aineistot vuosilta 1977 2007 sekä vuosilta 2000 2005 kootut kansainväliset ja vuosilta 1962 2004 kootut suomalaiset tutkimusjulkaisut vanhempien ja perheen merkityksestä lasten tupakointiin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]