SIDOSRYHMÄSUHTEET LIIKETOIMINNAN ARVON LUOMISESSA- Palveluyksiköstä liiketoiminnaksi, episodi yrityksen elämää
Myllykangas, Päivi (2009)
Myllykangas, Päivi
Tampere University Press
2009
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7623-5
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7623-5
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena oli yrityksen toiminnan strateginen muutos konsernin palveluyksiköstä itsenäiseksi yritykseksi. Tämä muutos pakottaa yrityksen kysymään, kenelle ja miten arvoa luodaan. Tutkittava ajanjakso kohdeyrityksessä oli noin kolme vuotta sijoittuen vuoden 2004 alkupuolelta vuoden 2007 alkuun.
Tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen, miten liiketoiminnan arvon luominen voidaan kuvata ja ymmärtää sidosryhmäsuhteiden tarkastelun avulla. Tutkimuksessa esitettiin kohdeyrityksen sidosryhmät liiketoiminnan strategisissa vaiheissa ja kuvattiin sidosryhmäsuhteiden dynaamisuus eli se, kuinka sidosryhmien merkitys vaihtelee yrityksen kannalta eri vaiheissa. Tutkimuksessa analysoitiin myös, mitä asioita strateginen muutos edellytti sidosryhmäsuhteilta kohdeyrityksen muutoksessa palveluyksiköstä itsenäiseksi palveluliiketoimintaan keskittyväksi pk-yritykseksi.
Sidosryhmät ovat henkilöitä tai ryhmiä, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan tai joihin yritys voi vaikuttaa. Sidosryhmiä ovat muun muassa omistajat, johtajat, henkilökunta, asiakkaat, toimittajat, kilpailijat, rahoittajat, valtio, kunnat, media ja kaikki ryhmät, jotka jollain tavalla voivat olla yrityksen vaikutuksille alttiita. Sidosryhmät määritetään yrityksen sen hetkisen tilanteen mukaan. Yrityksen sidosryhmät ovat yrityksen arvon luomisessa keskeisessä roolissa ja liiketoiminnan arvo syntyy sidosryhmäsuhteissa. Osaamisen kehittäminen oli sidosryhmäsuhteissa välttämätöntä, kun liiketoiminnan perusteet muuttuivat tuotannon ohjaamasta toiminnasta ensisijaisesti asiakkaiden ja markkinoiden kuulemiseen.
Osaamisen muutoksen tarve näkyi henkilöstön näkökulmasta eniten suhteessa asiakkaaseen. Kohdeyrityksen henkilöstölle tämä tarkoitti ajattelutavan muutosta palveluiden tuottamisessa. Palvelun ymmärtäminen suhteen keskeisenä tekijänä, asiakkaan ja toimittajan roolien hahmottaminen uudella tavalla ja asiakkaan merkityksen kaikkinainen korostuminen edellytti kykyä oppia uutta ja yhdistellä osaamisia uudella tavalla. Johdon oli ajateltava liiketoiminta toisenlaisesta näkökulmasta. Näkökulma oli vaihtunut isosta yrityksestä pk-yrityksen arkeen. Talouden kokonaisvaltainen ymmärtäminen, työn painotuksen ja vastuiden muuttuminen sekä uuden näkökulman löytäminen liiketoimintaan tekivät muutoksesta haastavan. Vastuullinen, yrittäjämäinen ote ja yrityksen talouden ymmärtäminen painottuivat. Luottamus oli aihe, josta keskusteltiin ja joka tuli esiin jokaisessa tärkeässä sidosryhmäsuhteessa.
Tutkimuksen jatkoanalyysissä kohdeyrityksen liiketoiminnan arvon luominen ja sen muutos kiteytyivät sidosryhmäsuhteissa seuraaviin tekijöihin: (1) suhteen historia, (2) sidosryhmien tavoitteet, (3) vuorovaikutus suhteessa, (4), tiedon jakaminen suhteessa, (5) luottamus sidosryhmien välillä ja (6) osaaminen. Tämän tutkimuksen perusteella voi sanoa näiden ominaisuuksien olevan niitä, joihin tulee kiinnittää huomio, kun liiketoiminnan arvon luomisen perusta muuttuu.
Sekä käytännössä että liiketoimintakirjallisuudessa on yrityksen päätarkoitukseksi esitetty arvon luomista omistajalle tai asiakkaalle. Omistaja ja asiakas osoittautuivat liiketoiminnan avainsidosryhmiksi myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että myös muut sidosryhmät voivat olla liiketoiminnan arvon luomisessa olennaisia. Näkemys edellä mainittujen perinteisten sidosryhmien merkityksestä yrityksen menestyksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä osoittautui tutkimuksen perusteella kapeaksi.
Yrityksellä voi olla toimintaansa kaksi näkökulmaa: yhteiskunnallisen toimijan näkökulma ja liiketoiminnan näkökulma. Parhaimmillaan prosessit kietoutuvat yhteen ja samalla kun kehitetään esimerkiksi lähialueen infrastruktuuria tai palveluita tehdään hyvää liiketoimintaa verkostokumppaneiden kanssa. Hyvän tekemisen ja rahan tekemisen prosesseja on vaikea erottaa käytännössä toisistaan, mutta käsitteellisesti yhdistelmä kuvaa sitä, mistä vastuullisessa liiketoiminnassa voi olla kyse.
Tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen, miten liiketoiminnan arvon luominen voidaan kuvata ja ymmärtää sidosryhmäsuhteiden tarkastelun avulla. Tutkimuksessa esitettiin kohdeyrityksen sidosryhmät liiketoiminnan strategisissa vaiheissa ja kuvattiin sidosryhmäsuhteiden dynaamisuus eli se, kuinka sidosryhmien merkitys vaihtelee yrityksen kannalta eri vaiheissa. Tutkimuksessa analysoitiin myös, mitä asioita strateginen muutos edellytti sidosryhmäsuhteilta kohdeyrityksen muutoksessa palveluyksiköstä itsenäiseksi palveluliiketoimintaan keskittyväksi pk-yritykseksi.
Sidosryhmät ovat henkilöitä tai ryhmiä, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan tai joihin yritys voi vaikuttaa. Sidosryhmiä ovat muun muassa omistajat, johtajat, henkilökunta, asiakkaat, toimittajat, kilpailijat, rahoittajat, valtio, kunnat, media ja kaikki ryhmät, jotka jollain tavalla voivat olla yrityksen vaikutuksille alttiita. Sidosryhmät määritetään yrityksen sen hetkisen tilanteen mukaan. Yrityksen sidosryhmät ovat yrityksen arvon luomisessa keskeisessä roolissa ja liiketoiminnan arvo syntyy sidosryhmäsuhteissa. Osaamisen kehittäminen oli sidosryhmäsuhteissa välttämätöntä, kun liiketoiminnan perusteet muuttuivat tuotannon ohjaamasta toiminnasta ensisijaisesti asiakkaiden ja markkinoiden kuulemiseen.
Osaamisen muutoksen tarve näkyi henkilöstön näkökulmasta eniten suhteessa asiakkaaseen. Kohdeyrityksen henkilöstölle tämä tarkoitti ajattelutavan muutosta palveluiden tuottamisessa. Palvelun ymmärtäminen suhteen keskeisenä tekijänä, asiakkaan ja toimittajan roolien hahmottaminen uudella tavalla ja asiakkaan merkityksen kaikkinainen korostuminen edellytti kykyä oppia uutta ja yhdistellä osaamisia uudella tavalla. Johdon oli ajateltava liiketoiminta toisenlaisesta näkökulmasta. Näkökulma oli vaihtunut isosta yrityksestä pk-yrityksen arkeen. Talouden kokonaisvaltainen ymmärtäminen, työn painotuksen ja vastuiden muuttuminen sekä uuden näkökulman löytäminen liiketoimintaan tekivät muutoksesta haastavan. Vastuullinen, yrittäjämäinen ote ja yrityksen talouden ymmärtäminen painottuivat. Luottamus oli aihe, josta keskusteltiin ja joka tuli esiin jokaisessa tärkeässä sidosryhmäsuhteessa.
Tutkimuksen jatkoanalyysissä kohdeyrityksen liiketoiminnan arvon luominen ja sen muutos kiteytyivät sidosryhmäsuhteissa seuraaviin tekijöihin: (1) suhteen historia, (2) sidosryhmien tavoitteet, (3) vuorovaikutus suhteessa, (4), tiedon jakaminen suhteessa, (5) luottamus sidosryhmien välillä ja (6) osaaminen. Tämän tutkimuksen perusteella voi sanoa näiden ominaisuuksien olevan niitä, joihin tulee kiinnittää huomio, kun liiketoiminnan arvon luomisen perusta muuttuu.
Sekä käytännössä että liiketoimintakirjallisuudessa on yrityksen päätarkoitukseksi esitetty arvon luomista omistajalle tai asiakkaalle. Omistaja ja asiakas osoittautuivat liiketoiminnan avainsidosryhmiksi myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että myös muut sidosryhmät voivat olla liiketoiminnan arvon luomisessa olennaisia. Näkemys edellä mainittujen perinteisten sidosryhmien merkityksestä yrityksen menestyksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä osoittautui tutkimuksen perusteella kapeaksi.
Yrityksellä voi olla toimintaansa kaksi näkökulmaa: yhteiskunnallisen toimijan näkökulma ja liiketoiminnan näkökulma. Parhaimmillaan prosessit kietoutuvat yhteen ja samalla kun kehitetään esimerkiksi lähialueen infrastruktuuria tai palveluita tehdään hyvää liiketoimintaa verkostokumppaneiden kanssa. Hyvän tekemisen ja rahan tekemisen prosesseja on vaikea erottaa käytännössä toisistaan, mutta käsitteellisesti yhdistelmä kuvaa sitä, mistä vastuullisessa liiketoiminnassa voi olla kyse.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4944]