TUNNEÄLYTAIDOT. Esimiesvalmennus ICT-alalla. Sosiaalisen innovaation suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi

Abstract

Tunteiden merkitys työelämässä ja johtamisen osana on ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena viime vuosien aikana. Tutkimuksen punaisena lankana ovat tunneälytaidot ja niiden merkitys esimiestyössä. Toinen tärkeä käsite tässä tutkimuksessa on temperamentti, joka on kiehtova, ihmisten erilaisuuteen viittaava käsite, joka selittää, että ihmisen käyttäytymiseen ja reaktioihin vaikuttavat niin geneettiset tekijät kuin ympäristökin. Yhtenä asiana tarkastellaan tunneälytaitojen merkitystä ja kehittämistä esimiestyössä sekä niiden yhteyttä temperamenttiin ja luonteenpiirteisiin. Tutkimuksen kohderyhminä olivat ICT-alan yritykset ja niiden esimiehet.

Esimiestyön laadulla on suuri vaikutus organisaation tuottavuuteen. Esimiestyö vaikuttaa mm. ilmapiiriin, luovuuteen, organisaation sisäiseen luottamukseen, motivaatioon ja stressin määrään. Esimiestyön merkitys on suuri myös kansantaloudellisesta ja kansanterveydellisestä näkökulmasta. Sairauspoissaolojen syntyyn ja niiden määrään on esimiestyöllä kiistaton vaikutus. Sairauspoissaolot taas aiheuttavat valtavan määrän kustannuksia. Ihmisen hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden välinen yhteys on tunnettu pitkään. Esimiestyö on keskeisessä roolissa työyhteisöjen tuottavuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Esimiehen tulisi muiden taitojen ohella osata havaita organisaatiossa syntymässä olevia ja olemassa olevia häiriöitä (konfliktit, laiminlyönnit, kiusaaminen jne.) Esimiehellä tulisi olla taitoa ja kykyä tarttua monenlaisiin häiriötekijöihin. Ja lisäksi taitoa hoitaa tällaisiakin asioita. Ja lopulta myös osata käyttää ulkopuolista apua, silloin kun oma osaaminen ei riitä.

Tunneälytaidot voidaan jakaa kahteen luokkaan: henkilökohtaisiin taitoihin (itsetuntemus, itsehallinta ja motivoituminen) ja sosiaalisiin taitoihin (empatia ja sosiaaliset kyvyt). Itsetuntemuksen merkitys on siinä, että esimies ymmärtää omien tunteidensa ja ajattelun seuraukset. Itsehallinta taas viittaa mm. siihen, käyttääkö esimies aikaansa sellaisiin asioihin, jotka ovat tärkeimpiä hänen menestymisensä näkökulmasta työssään. Motivaatio on kahdensuuntainen: osaako esimies motivoida itsensä ja osaako esimies luoda motivoitumisen edellytykset alaisiinsa? Empatialla viitataan muiden ihmisten tunteiden, tarpeiden ja huolenaiheiden ymmärtämiseen ja havaitsemiseen. Sosiaaliset kyvyt ovat esimiestyössä tärkeitä, koska vaikuttaminen ihmisiin on parhaimmillaan, kun esimies saa alaisensa aidosti motivoitumaan työhönsä. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu myös esimiehen ymmärrys siitä, että hänen tulisi saada alaisensa tuntemaan itsensä arvostetuiksi sekä siitä, että yhtenä esimiehen tehtävänä on ylläpitää ja jopa nostaa alaisten itsetuntoa.

Tutkimus on menetelmältään suunnittelututkimus. joka on luonteeltaan soveltavaa ja pyrkii luomaan uutta tai ainakin aiempaa parempia ratkaisuja. Suunnittelututkimus rakentaa siis uutta eli pyrkii luomaan innovaatioita. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on se, miten psykologis-painotteisen esimiesvalmennuksen keinoin voitaisiin muuttaa ihmistä johtajana paremmaksi. Tarkoituksena oli rakentaa uudenlainen esimiesvalmennusohjelma, jossa pääosin tunneälytaitoja kehittämällä voitaisiin saavuttaa parempaa johtajuutta.

Tutkimuksen päätulos on uudenlainen tunneälytaitojen kehittämiseen painottuva meta-esimies-valmennusohjelma ja sen kantavat periaatteet. Meta viittaa siihen, että osa periaatteista on mukana kaikissa ohjelman sovelluksissa ja osa niistä sovelletusti. Kantavista periaatteista huolimatta ohjelma räätälöidään jokaista sovellusta varten.

Ohjelman kantavat periaatteet muodostavat 11 kohdan kokonaisuuden. Raportissa osoitetaan ja perustellaan, että keskeisiä periaatteita ovat: ohjelman tulisi olla kestoltaan vähintään seitsemän päivän mittainen ja valmennuspäivien välin tulee olla 3-6 viikkoa, osallistujat tulisi haastatella henkilökohtaisesti ennen ohjelman alkua, ohjelman tulisi pohjautua syvälliseen interaktiivisuuteen ja kokemuksista oppimiseen, ohjelma tulisi rakentaa yhden valmentajan mallin pohjalle, esimiesvalmennuksen tulisi edetä tunneälytaitoihin pohjautuvista mentaalisista prosesseista kohti business-prosesseja ja henkilökohtaista työn optimointia, itsensä tuntemiseen tulisi panostaa, sillä se on itsensä tavoitteellisen kehittämisen välttämätön ehto, erilaisia itsearviointimenetelmiä käyttäen tulisi pyrkiä löytämään osallistujien vahvuudet ja potentiaaliset rajoitukset, valmennuspäivien alussa tulisi kerrata edellisen päivän tavoitteet, sisältö ja se, mitä osallistujat olivat päivästä oppineet ja ottaneet käyttöön, osallistujien henkilökohtaisen kokemusmaailman ja historian hyödyntäminen tulisi ottaa keskeiseksi osaksi oppimisympäristöä.

EMOTIONAL INTELLIGENCE SKILLS. Superior training in ICT area

There has been a growing interest in the meaning of emotions in working life and as a part of leadership in recent years. On the whole, a human being has been a research subject since the late 1920s (Hawthorne studies) and especially since the Second World War. An essential theoretical concept of this study is emotional intelligence and its meaning in superior work. Another central concept is a word pair temperament and characteristics. This study examines the meaning and development of emotional intelligence competences and their relation to temperament and characteristics.

The quality of superior work has a significant impact on the organisation s productivity. It influences, e.g., the atmosphere, creativity, organisation s internal confidence, motivation and amount of stress. The importance of superior work is also significant from viewpoints of national economy and health. Superior work has an undisputable effect on the occurrence and amount of sick leaves. Sick leaves in turn cause enormous costs. The correlation between human well-being and work productivity has been known for long. Superior work plays an important role in building of productivity and well-being in work communities.

Emotional intelligence competences can be divided into two categories: personal competences (self-awareness, self-management and motivation) and social competences (empathy and social skills). Self-awareness is important for a superior so that he or she can understand the consequences of his or her own emotions and thoughts. Self-management refers, among other things, to the question whether the superior uses his or her time to the things most important from the point of view of his or her success at work. Motivation is a two-way process: is the superior able to motivate him or herself and can he or she create the prerequisites for motivation among the subordinates? The superior s own motivation seems to be reflected in the subordinates. Empathy refers to understanding and perception of other people s emotions, needs and concerns. In addition, empathy has a great significance in the area of influencing subordinates. Social skills are important in superior work since influencing other people is at its best when a superior genuinely gets the subordinates motivated in their work. A part of social competences is also the superior s understanding that he or she should have the subordinates feel appreciated and that it is his or her task to maintain and boost their self-esteem.

This study is a design research, applied by nature, and tries to create new or at least better solutions than earlier ones. Design research is thus building something new, i.e. it aims to create innovations. The focus of interest in this study is on the ways that psychologically oriented manager training could change a person to become a better leader. The target groups of the research were ICT companies and the superiors of these companies. The purpose was to build a new kind of superior training programme with which, mainly by developing emotional intelligence competences, better leadership could be achieved.

The main result of the study is a new meta superior training programme (meta PIT superior training programme) focusing on developing of emotional intelligence competences and the leading principles of the programme. Meta means that some of the principles are found in all programme applications and some of them are applied. Despite the leading principles, the programme will be tailored for each application. The leading principles of the programme form an ensemble of 11 items. The report shows and motivates the essential principles to be as follows: the programme should take at least seven days and the time between training days shall be 3-6 weeks, participants should be interviewed personally before the starting of the programme, the programme should be based on profound interactivity and learning through experience, the programme should be built as a model with one coach, the superior training should proceed from mental processes based on emotional intelligence competences towards business processes and personal work optimization, self-awareness should be emphasized since it is a prerequisite for goal-oriented self-improvement, participants strengths and potential limitations should be found using various self-assessment methods, at the beginning of each training day the previous day s objectives and contents as well as the issues that participants learnt and took into use should be run through, the use of participants personal experience and history should be regarded an essential part of learning environment.

The meta programme now created is the best of the ones known so far and its rules are grounded and tested (van Aken, 2004).