The development, implementation and use of e-learning: critical realism and design science perspectives

Abstract

Tietoyhteiskunnassa tietointensiivisyys ja koulutus korostuvat. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) ja internet tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiselle. Käsite e-oppiminen on yleistynyt käyttöön eri koulutuksen aloilla.

Käsillä olevassa tutkimuksessa e-oppimisella tarkoitetaan ICT:n hyödyntämistä oppimisessa. Yksilön oppiminen, mikäli sitä tapahtuu, nähdään oppijan tietojen, taitojen ja asenteiden muutoksena. E-oppimisjärjestelmän kehittäminen, toteuttaminen ja käyttö vaativat yksilön, organisaation ja yhteiskunnan toimia. Tietojärjestelmätieteen näkökulmasta tutkimuksen tulokset osoittavat, että e-oppimisjärjestelmän kehittäminen, toteuttaminen ja käyttö ovat kokonaisvaltaisia prosesseja, joihin liittyy mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Tutkimuksessa luodun e-oppimisen kokonaisvaltaisen viitekehyksen mukaan e-oppimisjärjestelmän kehittäminen, toteuttaminen ja käyttö käsittävät pedagogisen, yhteisöllisen, organisaation ja järjestelmän hallinnoinnin sekä ICT näkökulmat yksilön, ryhmän, organisaation ja yhteiskunnan tasoilla. Nämä näkökulmat ja tasot eivät ole erillisiä, vaan muodostavat toisiinsa kietoutuneen monimutkaisen teknis-sosiaalisen kokonaisuuden.

E-oppimisessa ICT ja internet voivat tukea koulutusohjelmiin perustuvan tavoitteellisen oppimisen lisäksi koulutusohjelmien ulkopuolista ja tahatontakin oppimista. Tavoitteellisen oppimisen lisäksi ICT ja internet mahdollistavat oppimisympäristön, jossa tavoitteisiin sitoutumaton niin eettinen kuin epäeettinenkin oppiminen on mahdollista. Voidaan puhua joustavasta oppimisympäristöstä, jossa yksilöllinen kokemuksellinen oppiminen ja yhteisöllinen oppiminen voivat laajentua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Käytännössä joustava e-oppimisympäristö tarkoittaa tavoitteellisessakin oppimisessa sitä, että erilaisia oppimistyylejä omaavat opiskelijat voivat opiskella eri tavalla. Oppijoilla on mahdollisuus hyödyntää erilaisia oppimateriaaleja ja erilaista asiantuntemusta globaalistikin ja heillä on myös itsellä mahdollisuus muokata omaa oppimisympäristöään esimerkiksi luomalla oman kiinnostuksensa mukaisia verkkoyhteisöjä tai liittymällä olemassa oleviin verkkoyhteisöihin.

Tutkimuksessa luodun e-oppimisen kokonaisvaltaisen viitekehyksen mukaan ihmis-, tieto- ja ICT resurssien koordinoiminen voi olla haaste muodostaen työnsuunnitteluongelman, koska oppijoiden, opettajien, ICT- ja hallintohenkilöiden ammatillinen kulttuuri, työn luonne ja työtavat eroavat merkittävästi toisistaan. Työnsuunnitteluongelman ratkaisemiseksi tarvitaan eri ammattiryhmien välistä käytännön yhteistyötä. Yhteistyö taas vaatii, että eri ammattiryhmät oppivat ymmärtämään toistensa työn tavoitteita ja luonnetta sekä oppivat käyttämään yhteistä kieltä. Tarvitaan sellaisia e-oppimiseen ja sen kehittämiseen liittyviä osaamisen yhteisöjä, joissa yhdistyvät pedagoginen, yhteisöllinen, organisatorinen, hallinnollinen ja ICT osaaminen yhteiseksi ymmärrykseksi e-oppimisen kehittämisestä, toteuttamisesta ja käytöstä. Tällaisiin käytännön yhteisöihin voidaan päästä vähitellen, kun eri ammattiryhmät työskentelevät yhdessä e-oppimisen kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämisprojekteissa oppien käyttämään samaa kieltä ja oppivat ymmärtämään e-oppimisen tavoitteet ja luonteen samalla tavalla.

Utilisation of ICT (information and communication technology) in learning increases in societies. However, the research of the ICT utilisation in learning has mainly focused on the course level pedagogy or technology leaving larger multidisciplinary organisational views into shadow. This study extends the individual level monodisciplinary view of the research to group, organisation and society levels in which the pedagogy, social relations, overall management and ICT holistically are considered from a multidisciplinary perspective of Information Systems, Organisation Science and Education. However, Information Systems is emphasised.

The research problem of the study of the utilisation of ICT in learning concentrates, firstly, on the description and analysis of constructs. Secondly, the study concentrates on evaluating the methodological approaches including critical realism and design science. Theoretical triangulation is adopted as the methodology of this conceptual-analytic study. Thirdly, we formulate a holistic research framework including the pedagogy, community and social relations, organisation and overall management, as well as ICT, on the course, institute and society levels.

Fourthly, we evaluate and analyse the learning models and their extensions in the ICT utilisation context. Fifthly, we evaluate and outline dispositions and activities in the development, implementation and use processes of the utilisation of ICT in learning. Finally, we describe and evaluate the practical examples and an international e-learning development project in which the researcher was involved. The aim of the inte! rnational project was to produce recommendations for the development, implementation and use of higher education ICT utilisation in learning on the individual, organisation and society levels. In this study the utilisation of ICT in learning is called as e-learning.

Firstly, the outcomes of the study show that the appropriate methodological background as theoretical triangulation can be based on critical realism in evaluating the e-learning development, implementation and the use processes, and design research in outlining the e-learning development, implementation and use dispositions on the individual, organisational and interorganisational levels. These two different theoretical approaches can be juxtaposed in the same study.

Secondly, the outcomes of the study show that a more extensive than individual level research framework and design area is required in the research of the e-learning development, implementation and use processes. An individual student and teacher level framework from pedagogic perspective should be extended to cover the organisation and society levels from the pedagogy, community and social relations, organising and overall management as well as from the ICT perspectives.

Thirdly, the outcomes of the study show that the e-learning enables to extend learning as a holistic phenomenon which includes formal, informal, intuitive and unexpected learning. The holistic view of the learner as a physical, cognitive, emotional, social and cultural being needs holistic and flexible learning models to support all of these human characteristics intertwined. ICT may enable or constrain a holistic view of learning depending on the dispositions of e-learning. The e-learning situation can be organised more flexible than the conventional classroom based learning situation. From the learning theoretical perspective constructivism, experiential and social learning well support the e-learning in which the learner can extend conscious and unconscious experiences, experimentations and intrinsic motivation on individual and group levels.

Fourthly, the outlined flexible e-learning infrastructure shows that the e-learning development, implementation and use processes can be seen as resource based on work design problems in which human, ICT and informational resources are subject to be organised to enhance learning. In addition to the material and social possibilities in the e-learning system, also the constraints emerge. We found technical, informational, moulding, mediating, and cultural possibilities. However, the e-learning system may include at least technical, proscribing, enforcing, functional, and cultural constraints. In the work design of the e-learning complex network problems, the hierarchical decomposition problems and modularity problems may emerge. In the e-learning development, implementation and use processes the attainment of common understanding among the interested parties may become a challenge. Our solution proposal for this challenge is the e-learning community of knowing and finally the e-learning community of inquiry in which the learners, teachers, ICT and administrative staff work together by applying an action research method in order to attain a joint understanding on the group, institute and interinstitute levels. All the possibilities and constraints which emerge in the e-learning system can be collected under the notion of goal function which demonstrates the goodness of the e-learning system. Finally, according to the evaluation of the e-learning practices, practical examples and the international e-learning project numerous recommendations for further research and practice are presented.