Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kuntoutus osana työpaikan terveyden edistämistä

Abstract

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kontrolloidulla seurantatutkimuksella ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK®) jatkumista työpaikalla, sen pitkäaikaista vaikutusta kuntoutujien henkiseen hyvinvointiin, koettuun terveyteen ja työkykyyn sekä työpaikan fyysisiin ja psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Tutkimuksen mukaan kuntoutuksella ei ollut näihin asioihin pitkäaikaista vaikutusta.

ASLAK®-kuntoutus on varhaiskuntoutuksen muoto, jolla pyritään vaikuttamaan työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Työpaikalla tarvittavia muutoksia halutaan saada aikaan työolosuhteissa, asenteissa ja työilmapiirissä.

Tutkimuksessa seurattiin kuntoutukseen osallistuneita ja verrokkihenkilöitä viiden vuoden ajan. Tulosten mukaan kuntoutusprosessi jatkui työpaikalla harvoin. Myös kuntoutuksen tavoite kerrannaisvaikutuksesta työpaikalla jäi toteutumatta tai se toteutui puutteellisesti. Työterveyshuollon ja esimiesten antamaa tukea kuntoutusprosessin jatkumiselle pidettiin vähäisenä.

Tutkimuksessa mukana olleiden henkinen hyvinvointi sekä koettu terveys ja työkyky heikkenivät keskimäärin seuranta-aikana, kuntoutujilla muutos oli koetussa terveydessä ja työkyvyssä verrokkeja suurempi. Psykososiaalisten työolosuhteiden kohdalla vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisääntyivät, mutta työpaikan ilmapiiri ja yhteistyö heikentyivät seurantajakson aikana koko tutkimusaineistossa. Kuntoutujien arviot työyhteisön innovatiivisuudesta ja tyytyväisyydestä esimiestyöhön kehittyivät huonompaan ja verrokeilla parempaan suuntaan. Työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät kuntoutujilla seurantajakson aikana tilastollisesti enemmän kuin verrokeilla.

Vastaajien henkisen hyvinvoinnin lisääntyessä tai säilyessä seuranta-aikana ennallaan oli kahdesta viiteen kertaa todennäköisempää, että vaikutusmahdollisuuksissa omaan työhön, tyytyväisyydessä esimiestyöhön sekä työpaikan ilmapiirissä ja yhteistyössä koettiin tapahtuneen muutos parempaan. Kuntoutuksella ei ollut kuitenkaan vaikutusta; kuntoutujien ja verrokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

Tutkimukseen osallistui 79 kuntoutujaa ja 141 verrokkia pieniltä ja keskisuurilta, miesvaltaisilta työpaikoilta. Kuntoutujien vastausprosentti oli 88 ja verrokkien 71 prosenttia. Tutkimus toteutettiin Työterveyslaitoksella. Tutkimusta rahoitti Kansaneläkelaitos.

The study examined continuation of the occupationally oriented medical rehabilitation (ASLAK®) process at the workplace, its long-term impact on the mental well-being of rehabilitation subjects, perceived health and work ability, and the physical and psychosocial working conditions at the workplace.

The study involved a controlled longitudinal study with 79 rehabilitation subjects and 141 controls from small and medium-sized male-dominated workplaces. The information was collected by means of questionnaires, with the preliminary questionnaire performed in 1996 or 1998 and the final questionnaire in 2002. Some of the questions related to the rehabilitation process are cross-section material from the final questionnaire. The response rate for rehabilitation subjects was 88% and 71% for the controls. The continuity of the rehabilitation process was examined in terms of the health promotion framework psychosocial working conditions from the perspectives of work management and workplace atmosphere, and physical working conditions from the perspectives of working environment, accident factors and physical load factors of the work.

The rehabilitation process rarely continued at the workplace. Half of the rehabilitation subjects received a follow-up plan regarding measures that should be taken after rehabilitation. Implementation of the plan was monitored in one-fifth of the cases. Support for continuing the rehabilitation process provided by occupational health care and the supervisors was considered to be slight. On average, the well-being and perceived health and work ability of those involved in the study decreased during the monitoring period, and the change in perceived health and work ability in the rehabilitation subjects was greater than in the control subjects.

With regard to physical working conditions, the assessments of accident factors and physical working environment remained at almost the same level between the times of the questionnaires. In contrast, the physical load factors of the work showed a greater statistical increase in the rehabilitation subjects during the monitoring period than in controls. In terms of psychosocial working conditions, the opportunities to influence one s own work increased, but the workplace atmosphere and co-operation deteriorated throughout the research material during the monitoring period. The rehabilitation subjects assessments of the working community s innovativeness and satisfaction with supervisor work developed negatively while the control group showed positive development.

When the respondents mental well-being increased or remained the same during the monitoring period, it was 2 5 times more likely (OR 2.08 4.83) that a change for the better was perceived in the opportunity to influence one s own work, satisfaction with supervisor work and workplace atmosphere and co-operation. The connection between a change in perceived health and work capacity and development of working conditions was slight. There was a statistically significant link to accident factors when they concerned equipment and machines and a weak statistical link to physical load factors of work and opportunities to influence one s own work. Rehabilitation did not have an impact, and there were no statistically significant differences between the rehabilitation subjects and the controls.

The ASLAK® rehabilitation process only rarely continues at the workplace. The cascade effect at the workplace that is the target of rehabilitation was not realised or only partially realized. Rehabilitation could not have a positive long-term effect on the mental well-being, perceived health and work ability of rehabilitation subjects, the physical or the psychosocial working conditions at the workplace in this material.