Iäkkäiden päivittäinen suoriutuminen kotona. Teoreettinen malli iäkkäiden kotona asuvien päivittäisestä suoriutumisesta kotisairaanhoitajien ja iäkkäiden näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa teoreettinen malli iäkkäiden yli 75 -vuotiaiden kotona asuvien päivittäiselle suoriutumiselle. Teoreettinen malli rakennettiin menetelmällisen triangulaation avulla käyttäen kahta aineistoa. Mallissa on yhdistetty käsitteellisesti sekä hoitoa antavien asiantuntijoiden että iäkkäiden itsensä näkökulmat.

Ensimmäinen strukturoitu aineisto, joka käsitteli iäkkäiden päivittäisistä toiminnoista suoriutumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä kotisairaanhoitajien arvioimana (N=204) oli koottu 1992, ja analysoitiin vuonna 2004 Khiin neliötestin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Iäkkäiden kotona suoriutumisen kokemuksia käsittelevä haastatteluaineisto (N=20), joka koottiin 2001, analysoitiin sekä aineisto- että teorialähtöisesti vuosina 2002 - 2005. Kvantitatiivisen analyysin tulosten pohjalta malliin tärkeimmiksi selittäjiksi hyvälle päivittäisistä toiminnoista suoriutumiselle nimettiin kognitiiviset toiminnot, lisäksi virtsaamisvaivojen, niiden lääkityksen ja erilaisten oireiden puuttuminen.

Haastatteluaineiston aineistolähtöisen analyysin tuloksena malliin sijoitettiin iäkkään omana kokemuksena hyvän ympäristön, hyvän olon, avun tarpeen ja saannin sekä pahan olon kokonaisuudet. Hyvä ympäristö merkitsi henkisiä, sosiaalisia, symbolisia ja fyysisiä elementtejä. Hyvään oloon kuului oman toiminnallisuuden ja tekemisen, ilon ja hyvän mielen sekä itsestä huolehtimisen elementit. Avun ja tuen saanti lapsilta ja lähiomaisilta sekä yhteiskunnan palvelujärjestelmältä ilmeni merkityksellisenä. Pahaa oloa tuottivat ja hyvän olon kokemusta heikensivät erilaiset pelot ja huolenaiheet. Haastatteluaineiston teoriapohjainen analyysi tuotti malliin näkemyksen, että kognitiiviset tekijät liittyivät useimmin kehittyneistä toiminnoista ja sosiaalinen tuki välineellisistä toiminnoista suoriutumiseen. Tämän analyysin uutena luokkana syntyneessä monimuotoisuuden hallinnassa keskeisenä näyttäytyivät muistot, joiden avulla ihminen jäsentää paikkaansa elämänkulussa ja maailmassa.

Tulosten perusteella todettiin, että teoreettisen mallin keskeiset tekijät, erityisesti monimuotoisuuden hallinta ja kognitiiviset tekijät, tulisi ottaa paremmin huomioon iäkkäiden kotihoidossa.

Avainsanat: päivittäinen suoriutuminen, iäkkäät, kotona asuvat, teoreettinen malli

Daily performance of elderly at home. A theoretical model of daily performance of home dwelling elderly from the viewpoints of home nurses and the elderly themselves

The aim of this study was to build a theoretical model for the daily performance of home dwelling elderly over 75 years old. The theoretical model was build by using methodological triangulation on two materials. The model combines conceptually the points of views of the care giving experts and the elderly themselves.

The first, structured material that considered the daily performance of the elderly and related factors assessed by home nurses (N=204) was collected in 1991, and was analysed in 2004 by using Khi-square and logistic regression analysis. The second, interview material (N=20), considering the performance experiences of the home dwelling elderly, was collected in autumn 2001, and was analysed both inductively and deductively during 2002-2004.

Based on the results of the quantitative analysis, cognitive functions, the lack of urinating problems and their medication and the lack of other symptoms were found to be the most important factors explaining good daily performance in the model.

The qualitative inductive analysis produced as a result the categories of the elderly person's own experiences of good environment , good feeling , need and getting of assistance and bad feeling . Good environment included mental, social, symbolical and physical elements. Good feeling consisted of the elements of own activity and doing, joy and happiness and taking care of oneself. Getting assistance and support from children, close relatives and society's service system were important. Bad feelings were produced and the experience of good feelings was reduced by various fears and worries. The theory based analysis of the interview material showed that cognitive factors were related with the performance of advanced activities, while social support was related with the performance of instrumental activities. In a new class created in this analysis, called complexity control , the central issues were memories that help people understand their place in life span and in the world.

The results indicated that the essential factors of the theoretical model, especially complexity control and cognitive functions, should be taken into consideration more carefully in the home care of elderly people.