Muutosjohtaminen suomalaisessa yliopistosairaalassa osastonhoitajien ja sairaanhoitajien arvioimana

Abstract

Suomalaisen terveydenhuollon muutoksissa johtaminen ei ole enää mahdollista perinteisellä hallinnointia korostavalla tavalla. Muutosjohtaminen on malli, jonka avulla organisaatioissa voidaan uudistaa terveydenhuollon toimintaprosesseja ja palvelurakenteita.

Tutkimuksessa kuvattiin yhdysvaltalaisen muutosjohtamista tutkivan mittarin (Kouzes & Posner "Leadership Practices Inventory" LPI) avulla suomalaisten yliopistosairaaloiden osastonhoitajien muutosjohtamista osastonhoitajien ja sairaanhoitajien arvioimana. Mittarin avulla saatuja tuloksia syvennettiin osastonhoitajien ryhmähaastatteluin.

Tutkimuksen tulosten mukaan osastonhoitajat ja sairaanhoitajat arvioivat osastonhoitajien mittarin (LPI) mukaisten muutosjohtamistoimintojen valtuuttaminen, tien näyttäminen, rohkaiseminen, yhteiseen visioon innostaminen sekä prosessien kyseenalaistaminen esiintyvyyden samoin. Suomalaisten yliopistosairaaloiden osastonhoitajien muutosjohtaminen perustui sairaanhoitajien toiminnan valtuuttamiseen harkitsevasti ja realistisesti sekä edistäen yhteistoimintaa. Osastonhoitajien johtamisen muutosjohtamisen piirteinä tuli harvoin esille innovatiivisuus sekä uusien toimintatapojen etsiminen oman organisaation ulkopuolelta. Osastonhoitajat arvioivat muutosjohtamisen samoin kaikissa yliopistosairaaloissa. Sairaanhoitajien arviointien mukaan osastonhoitajien muutosjohtamistoiminnoissa oli kuitenkin eroja sekä eri yliopistosairaaloissa että erityyppisillä osastoilla.

Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää käynnistettäessä hoitotyön johtamisessa benchmarking-tyyppistä oppimista suomalaisten yliopistosairaaloiden välillä.

AIM: The purpose of this study is to describe the transformational leadership of head nurses in five Finnish university hospitals as evaluated by the head nurses and nurses. The Posner and Kouzes The Leadership Practices Inventory , LPI (Posner & Kouzes 1988, 1993, Kouzes & Posner 2002, 2003a, 2003b) was used in the evaluation.

METHOD: The data was collected from the head nurses (n = 481) and nurses (n = 2 405) of the five Finnish university hospitals and from the head nurses of three university hospitals (n = 13) who participated in the focus group inter-views. The methodological triangulation was used in the study, and it connecting the quantitative and qualitative data collection and analysis. The quantitative data was statistically described and logistical regression analysis and factor analysis (Principal component analysis) was used. The qualitative data was analysed by deductive content analysis.

RESULTS: According to the head nurses and nurses evaluation the head nurses used in their transformational leadership according to the model Enabling Others to Act , Modelling the Way , Encouraging the Heart , Inspiring a Shared Vision and Challenging the Process . According to the head nurses self-evaluation they used all the leadership actions more frequently than the nurses evaluation showed. Also the evaluations of the frequency of the head nurses leadership actions differed in same wards. Differences emerged between university hospitals and wards in the nurses evaluations.

CONCLUSION: The transformational leadership of the head nurses of the Finnish university hospitals emerged by enabling others to act. The head nurses used Modelling the Way in their leadership, which means reasoned and systematic leadership. Encouraging the Heart meant supporting, encouraging and realistically rewarding the nurses. Inspiring Shared Vision meant co-operation and the use of experts in planning the goals and evaluating their achievement. The head nurses moderation in making reformation and thus securing the fundamental operations manifested challenging the process.