Eduvalvonnasta elämänpolitiikkaan. Naistenlehdet journalismina ja julkisuutena
Ruoho, Iiris; Saarenmaa, Laura (2011)
Tampereen yliopisto
2011
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8374-5
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8374-5
Tiivistelmä
Iiris Ruoho & Laura Saarenmaa (2011) Edunvalvonnasta elämänpolitiikkaan. Naistenlehdet journalismina ja julkisuutena. Journalismin tutkimusyksikkö & Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto.
Suomalaiset naistenlehdet ovat historiansa aikana ottaneet aktiivisesti osaa kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen ja yhteiskunnan modernisaatioprosessiin. Historiallisesta näkökulmasta katsottuna suomalaisten naistenlehtien kulttuurinen paikka on nimenomaan yhteiskunnallinen, ja tähän perustuvat myös suomalaisiin naistenlehtiin liittyvät erityiset odotukset - ja pettymykset, jos odotuksiin ei ympäristön mielestä riittävällä tavalla vastata.
Tutkimuksessa esitettiin haastattelu- ja lehtiaineistoille kysymyksiä suomalaisten naistenlehtien tuottamasta julkisuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta.
Kiinnitimme huomiota naistenlehtien yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyviin juttuaiheisiin sekä naistenlehdissä työskentelevien toimittajien mielipiteisiin näistä aiheista. Kysyimme, millaista julkisuutta ja kenelle suomalaiset naistenlehdet ovat 1960-2000-luvuilla tarjonneet. Tutkimuksessa haastateltiin 22 toimittajaa 11:sta tällä hetkellä Suomessa, suomen kielellä ilmestyvästä naistenlehdestä. Tutkimuksen lehtiaineiston muodostivat Kotilieden, Eevan ja Me Naisten vuosikerrat 1968, 1978, 1988, 1998 ja 2008.
Haastattelu- ja lehtiaineistojen perusteella suomalaiset naistenlehdet tarjoavat myönteistä julkisuutta taiteen ja tieteen tekijöille, elinkeinoelämän eliiteille, naispoliitikoille ja pienyrittäjille. Toimittajien mielikuvissa (pien)yrittäjyys yhdistyy myönteisiin mielikuviin vapautumisesta ja (naisten) emansipaatiosta. Toimittajien suhtautuminen poliitikkojen esiin nostamiseen on haastattelujen perusteella ristiriitaista: Asenteet vaihtelivat torjunnasta naispoliitikkojen tarkoitukselliseen tukemiseen. Esiin nousi myös käsitysten ja mielikuvien henkilökohtaisuus. Haastattelujen perusteella naistenlehtien toimituksissa puhutaan harvoin yhdessä siitä, ottavatko lehdet tavalla tai toisella kantaa politiikan tapahtumiin tai millaista vaikutusvaltaa jutuilla on.
Suomalaisten naistenlehden toimittajia yhdistää voimakas ammattiylpeys ja usko omaan lehtikonseptiin. Haastattelut nostivat esiin perusjännitteen, joka liittyy toimittajien ammattiylpeyteen ja journalistisen ammattikentän sekä kentän ulkopuolisen maailman tapaan arvottaa naistenlehtiä ja niiden tekijöitä.
Suomalaiset naistenlehdet ovat historiansa aikana ottaneet aktiivisesti osaa kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen ja yhteiskunnan modernisaatioprosessiin. Historiallisesta näkökulmasta katsottuna suomalaisten naistenlehtien kulttuurinen paikka on nimenomaan yhteiskunnallinen, ja tähän perustuvat myös suomalaisiin naistenlehtiin liittyvät erityiset odotukset - ja pettymykset, jos odotuksiin ei ympäristön mielestä riittävällä tavalla vastata.
Tutkimuksessa esitettiin haastattelu- ja lehtiaineistoille kysymyksiä suomalaisten naistenlehtien tuottamasta julkisuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta.
Kiinnitimme huomiota naistenlehtien yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyviin juttuaiheisiin sekä naistenlehdissä työskentelevien toimittajien mielipiteisiin näistä aiheista. Kysyimme, millaista julkisuutta ja kenelle suomalaiset naistenlehdet ovat 1960-2000-luvuilla tarjonneet. Tutkimuksessa haastateltiin 22 toimittajaa 11:sta tällä hetkellä Suomessa, suomen kielellä ilmestyvästä naistenlehdestä. Tutkimuksen lehtiaineiston muodostivat Kotilieden, Eevan ja Me Naisten vuosikerrat 1968, 1978, 1988, 1998 ja 2008.
Haastattelu- ja lehtiaineistojen perusteella suomalaiset naistenlehdet tarjoavat myönteistä julkisuutta taiteen ja tieteen tekijöille, elinkeinoelämän eliiteille, naispoliitikoille ja pienyrittäjille. Toimittajien mielikuvissa (pien)yrittäjyys yhdistyy myönteisiin mielikuviin vapautumisesta ja (naisten) emansipaatiosta. Toimittajien suhtautuminen poliitikkojen esiin nostamiseen on haastattelujen perusteella ristiriitaista: Asenteet vaihtelivat torjunnasta naispoliitikkojen tarkoitukselliseen tukemiseen. Esiin nousi myös käsitysten ja mielikuvien henkilökohtaisuus. Haastattelujen perusteella naistenlehtien toimituksissa puhutaan harvoin yhdessä siitä, ottavatko lehdet tavalla tai toisella kantaa politiikan tapahtumiin tai millaista vaikutusvaltaa jutuilla on.
Suomalaisten naistenlehden toimittajia yhdistää voimakas ammattiylpeys ja usko omaan lehtikonseptiin. Haastattelut nostivat esiin perusjännitteen, joka liittyy toimittajien ammattiylpeyteen ja journalistisen ammattikentän sekä kentän ulkopuolisen maailman tapaan arvottaa naistenlehtiä ja niiden tekijöitä.