Yhteistä visiota etsimässä : kehittämiskohteena Lempäälän keskusta
Tampereen yliopisto
2008
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7610-5
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7610-5
Tiivistelmä
Paikallisyhteisöjen kehittäminen muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi. Normatiivinen maankäytön suunnittelu, jossa keskitytään tuottamaan eri toimintoja varten osoittavissa olevaa tilaa, on korvautunut eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta korostavilla prosesseilla. Niillä tähdätään eräänlaisiin neuvottelutuloksiin suunnitteluviranomaisten, erilaisten sidosryhmien ja ylipäänsä kansalaisten kesken. Tällaisten prosessien kautta toteutuva tilan tuottaminen muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, kun suunnittelu- ja kehittämistyön kohteena on vakiintunut kuntakeskus ajan myötä paikalleen asettuneine palvelujen jakelu- ja kulutusmalleineen - samoin kuin elementteineen, jotka helpottavat rakennetun ympäristön hahmottamista ja siinä suunnistamista.
Tehtävä muuttuu yhä haasteellisemmaksi, jos olemassa oleva kuntakeskus mielletään rakenteeltaan siinä määrin huonosti hetken vaatimuksiin vastaavaksi, että sen katsotaan vaativan perusteellista, niin rakennetun ympäristön ilmeeseen kuin toimintojen sijoitteluunkin kohdistuvaa uudelleenjärjestelyä - prosessia, jossa yksityisten ja julkisten palvelujen sijainnit muuttuvat ja liikennevirrat ohjataan uusille urille. Tällaisen mittakaavan muutokset ovat kokonaisen paikallisyhteisön tasoinen stressilähde, eikä sellaisiin ryhtymistä juuri ole mahdollista kuvitella ilman merkittävissä yhteisön ulkopuolisissa attraktoreissa tapahtuvia muutoksia, jotka uhkaavat mullistaa olemassa olevan keskuksen vakiintuneine toimintoineen, ellei radikaaleihin muutoksiin ryhdytä.
Tämä tutkimus käsittelee Tampereen kaupunkiseudulla sijaitsevan, n. 16 000 asukkaan Lempäälän kunnan palvelu- ja hallinnollisen keskustan kehittämistä. Eräänlaisen uuden toiminta-ajatuksen etsimisen on tehnyt ajankohtaiseksi Suomen suurimman kauppakeskuksen, IdeaParkin, avautuminen joulukuussa 2006 Helsinki-Tampere -moottoritien varrelle vain kuuden kilometrin etäisyydelle keskustasta. Tutkimuksessa tarkastellaankin perinteisen keskustan kehittämislinjauksia osana kunnan strategista kehittämistä vastattaessa uuden keskittymän mukanaan tuomaan haasteeseen.
Tutkimus perustuu vuosina 2006-2007 toteutettuun empiiriseen analyysiin. Sitä varten kehitettiin vaiheittain ja kerättävän tiedon vivahteikkuuden suhteen tarkentuen etenevä laadullinen ja useassa vaiheessa vuorovaikutteinen ja/tai osallistava tiedonkeruuprosessi. Tavoitteena oli osallistua erilaisten kuntalaisryhmien keskenään jakaman, yhteisen uutta kuntakeskusta koskevan vision jäsentämiseen. Hankeryhmä koostui tämän raportin koostaneista yhdyskuntatieteiden laitoksen tutkijoista sekä omien asiantuntijuusalojensa erityisosaamista tuoneista arkkitehdeistä (Tilatakomo Oy) ja kaupan konsulteista (ShopIn Research Oy). Hanke toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Lempäälän virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa sekä Lempäälän Kehitys Oy:tä edustaneen ohjausryhmän kanssa.
Tutkimuksessa sovellettiin internet-pohjaista, avoimille vastauksille ja niiden analyysille perustuvaa tiedonkeruutekniikkaa, fokusryhmähaastatteluja sekä kuntapäättäjien keskuudessa toteutettua aivoriihtä. Niissä paikannettiin tekijöitä, kehittämissuuntia ja ongelmia, joita Lempäälän asukkaat pitävät erityisen tärkeinä ja merkityksellisinä kuntakeskusta kehitettäessä. Fokusryhmissä vastaajat ryhmiteltiin erilaisten roolien tai positioiden perusteella (esim. ikääntyneet, päätöksentekijät jne.).
Suoranaisen kehittämistehtävän lisäksi tutkimus käsittelee myös menetelmäkehitystä. Siinä etsitään keinoja linkittää toisiinsa kehittämistyön strategiset/toiminnalliset tavoitteet ja rakennetussa ympäristössä havaittavina muutoksina näkyvä maankäytön suunnittelu. Erityisenä näkökulmana on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen keinona lisätä suunnittelu- ja kehittämistyötä kohtaan tunnettua luottamusta.
Lempäälän kunta on sitoutunut hyödyntämään tämän tutkimusprosessin myötä tuotettua tietoa muotoiltaessa uutta kuntakeskusta. IdaeaParkin suunnitteluprosessi on tuottanut sille arvokasta tietoa laajamittakaavaisten hankkeiden läpiviennistä. Erityisenä haasteena on säilyttää myös varsinaisessa suunnittelussa se ennakkoluulottomuus ja jopa tietty luovuus, joka on leimannut tämän prosessin toteuttamista.
Tehtävä muuttuu yhä haasteellisemmaksi, jos olemassa oleva kuntakeskus mielletään rakenteeltaan siinä määrin huonosti hetken vaatimuksiin vastaavaksi, että sen katsotaan vaativan perusteellista, niin rakennetun ympäristön ilmeeseen kuin toimintojen sijoitteluunkin kohdistuvaa uudelleenjärjestelyä - prosessia, jossa yksityisten ja julkisten palvelujen sijainnit muuttuvat ja liikennevirrat ohjataan uusille urille. Tällaisen mittakaavan muutokset ovat kokonaisen paikallisyhteisön tasoinen stressilähde, eikä sellaisiin ryhtymistä juuri ole mahdollista kuvitella ilman merkittävissä yhteisön ulkopuolisissa attraktoreissa tapahtuvia muutoksia, jotka uhkaavat mullistaa olemassa olevan keskuksen vakiintuneine toimintoineen, ellei radikaaleihin muutoksiin ryhdytä.
Tämä tutkimus käsittelee Tampereen kaupunkiseudulla sijaitsevan, n. 16 000 asukkaan Lempäälän kunnan palvelu- ja hallinnollisen keskustan kehittämistä. Eräänlaisen uuden toiminta-ajatuksen etsimisen on tehnyt ajankohtaiseksi Suomen suurimman kauppakeskuksen, IdeaParkin, avautuminen joulukuussa 2006 Helsinki-Tampere -moottoritien varrelle vain kuuden kilometrin etäisyydelle keskustasta. Tutkimuksessa tarkastellaankin perinteisen keskustan kehittämislinjauksia osana kunnan strategista kehittämistä vastattaessa uuden keskittymän mukanaan tuomaan haasteeseen.
Tutkimus perustuu vuosina 2006-2007 toteutettuun empiiriseen analyysiin. Sitä varten kehitettiin vaiheittain ja kerättävän tiedon vivahteikkuuden suhteen tarkentuen etenevä laadullinen ja useassa vaiheessa vuorovaikutteinen ja/tai osallistava tiedonkeruuprosessi. Tavoitteena oli osallistua erilaisten kuntalaisryhmien keskenään jakaman, yhteisen uutta kuntakeskusta koskevan vision jäsentämiseen. Hankeryhmä koostui tämän raportin koostaneista yhdyskuntatieteiden laitoksen tutkijoista sekä omien asiantuntijuusalojensa erityisosaamista tuoneista arkkitehdeistä (Tilatakomo Oy) ja kaupan konsulteista (ShopIn Research Oy). Hanke toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Lempäälän virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa sekä Lempäälän Kehitys Oy:tä edustaneen ohjausryhmän kanssa.
Tutkimuksessa sovellettiin internet-pohjaista, avoimille vastauksille ja niiden analyysille perustuvaa tiedonkeruutekniikkaa, fokusryhmähaastatteluja sekä kuntapäättäjien keskuudessa toteutettua aivoriihtä. Niissä paikannettiin tekijöitä, kehittämissuuntia ja ongelmia, joita Lempäälän asukkaat pitävät erityisen tärkeinä ja merkityksellisinä kuntakeskusta kehitettäessä. Fokusryhmissä vastaajat ryhmiteltiin erilaisten roolien tai positioiden perusteella (esim. ikääntyneet, päätöksentekijät jne.).
Suoranaisen kehittämistehtävän lisäksi tutkimus käsittelee myös menetelmäkehitystä. Siinä etsitään keinoja linkittää toisiinsa kehittämistyön strategiset/toiminnalliset tavoitteet ja rakennetussa ympäristössä havaittavina muutoksina näkyvä maankäytön suunnittelu. Erityisenä näkökulmana on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen keinona lisätä suunnittelu- ja kehittämistyötä kohtaan tunnettua luottamusta.
Lempäälän kunta on sitoutunut hyödyntämään tämän tutkimusprosessin myötä tuotettua tietoa muotoiltaessa uutta kuntakeskusta. IdaeaParkin suunnitteluprosessi on tuottanut sille arvokasta tietoa laajamittakaavaisten hankkeiden läpiviennistä. Erityisenä haasteena on säilyttää myös varsinaisessa suunnittelussa se ennakkoluulottomuus ja jopa tietty luovuus, joka on leimannut tämän prosessin toteuttamista.