Yhteistoiminnallinen oppiminen lennonjohtajien ammatillisessa koulutuksessa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lennonjohtajien ammatillista koulutusta institutionaalisena toimintana, jolloin analyysin kohteeksi nostettiin paitsi kouluttajan ja koulutettavan keskinäinen yhteistoiminta, myös koulutukseen osallistuvien ja toimintaympäristön välinen vuorovaikutus. Analyysissa kiinnostus kohdistui erityisesti kouluttajan aloitteellisiin, koulutettavalle osoitettuihin väliintuloihin, interventioihin, ja näiden muotoiluihin. Intervention muotoilun lisäksi analyysissa kiinnitettiin huomiota intervention tuottamaan toimintaan ja intervention ajoitukseen.

Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli yhteistoiminnallisen oppimisen paikallisesti ja sosiaalisesti järjestynyt luonne sekä vuorovaikutuksen yksityiskohtainen ja järjestelmällinen analyysi. Tutkimus edustaa sosiologista työpaikkatutkimuksen perinnettä, joka kohdistuu toiminnan sosiaalisen organisoitumisen, vuorovaikutusprosessien sekä teknologian roolin analysoimiseen. Etnografia, etnometodologia ja keskustelunanalyysi tarjosivat metodologiset välineet tutkimuskysymyksen selvittämiselle. Etnografian avulla luotiin yleiskuvaus paitsi lennonjohtokoulutuksesta myös itse lennonjohtotoiminnasta. Tutkimuksessa sovellettiin keskustelunanalyyttistä välineistöä kohdistamalla tarkastelu siihen tapaan, jolla kouluttajat ja koulutettavat toimivat koulutustilanteissa. Keskustelunanalyyttinen tarkastelu kohdentui erityisesti osallistujien sosiaalisen toiminnan järjestymiseen vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutuksen analyysissa hyödynnettiin etnografiaa sitomalla tulkintoja taustaymmärrykseen lennonjohtokoulutuksesta ja lennonjohtotyöstä.

Tutkimus tuo esille, että lennonjohtajien ammatillinen koulutus muotoutuu kolmen erilaisen koulutuskehyksen varaan, jotka on nimetty ohjaavaksi, korjaavaksi ja arvioivaksi koulutuskehykseksi. Ohjaavassa koulutuskehyksessä kouluttajan toiminta on aktiivista suhteessa lennonjohtotilanteeseen ja koulutettavan toimintaan. Ohjaavien interventioiden avulla kouluttaja suuntaa koulutettavan huomion lennonjohtotehtävän kannalta tärkeisiin seikkoihin. Korjaavassa koulutuskehyksessä kouluttaja puolestaan vaatii koulutettavaa muuttamaan ongelmallista tai virheellistä toimintaansa. Kouluttaja voi korjata koulutettavan toimintaa joko suoraan tai epäsuoraan. Arvioivassa koulutuskehyksessä kouluttajan interventiot kohdistuvat jo toteutuneen ja päättyneen toiminnan tai liikennetilanteen arviointiin. Arvioivassa koulutuskehyksessä esitetyt interventiot tarjoavat koulutettavalle palautetta toteutuneen toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta.

Aineiston analyysistä ilmenee, miten koulutuksen alkuvaiheeseen sijoittuvassa simulaattorikoulutuksessa kouluttajan on toistuvasti ohjeistettava ja käskettävä koulutettavaa meneillään olevan lennonjohtotehtävän aikana. Kouluttajan käskyt ja ohjeet suuntautuvat pääsääntöisesti koulutettavan proseduraaliseen tieto- ja taitotasoon: lennonvarmistuspalvelun, ilmaliikennepalvelun ja ilmaliikenteen johtamisen hallintaan. Simulaattorikoulutuksen tavoitteena on tukea koulutettavien tietojen ja taitojen omaksumista ja korostaa erityisesti yksilön mielen sekä tiedollisten rakenteiden merkitystä oppimisessa. Oppiminen jäsentyy kouluttajien suorittamien interventioiden avulla prosessiksi, jossa kouluttajan omaama tietoaines siirtyy koulutukseen osallistuvalle lennonjohto-oppilaalle.

Työssäoppimiskoulutuksessa kouluttajan interventiot, ohjeet ja informoinnit, kohdistuvat enemmänkin koulutettavan paikalliseen tieto- ja taitotasoon kuin sääntöjen ja määräysten hallintaan. Lennonjohtokoulutus muotoutuu työssäoppimisjaksolla ilmaliikenteen ohjaamiseen osallistuvan kouluttajan ja koulutettavan keskinäiseksi, jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen jäsentämäksi toiminnaksi. Yhteistoiminnan toteutuminen edellyttää siten koulutettavalta koordinoidun, tavoitteellisen ja jaettuun ongelmanratkaisun hallitsemista. Työssäoppimiskoulutus on tiedon ja sosiaalisten käytäntöjen prosessi, jossa lennonjohtajien yhteisön rooli oppimisessa ja asiantuntijuuden kehittymisessä korostuu. Työssäoppimisessa on oleellista koulutettavan asteittainen siirtyminen yhteisön reuna-alueelta yhteisön keskelle ja täyteen osallistumiseen. Tällöin tieto ja taito johtaa ilmaliikennettä ei ole niinkään kenenkään omaisuutta, kuin lennonjohtajien kulttuurisiin käytäntöihin osallistumisen ulottuvuus.