Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa
Henriksson, Jani; Mikkonen, Teemu (2008)
Henriksson, Jani
Mikkonen, Teemu
2008
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7377-7
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7377-7
Tiivistelmä
Wikeihin liittyvän tutkimuksemme tavoite oli kaksijakoinen. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä tavoitteena oli kerätä kokemuksia suomalaisten yritysten wikien käytöstä. Toisena tavoitteena oli tutkia wikien käytön yleisyyttä Suomen 50 suurimman yrityksen joukossa. Kyselyyn saimme 20 vastausta, jotka jakaantuivat melko tasaisesti erikokoisiin ja eri toimialoilla toimiviin yrityksiin. Kyselyssämme kartoitimme seuraavia wikeihin liittyviä aihepiirejä:
- wikien käyttöönoton syyt
- käyttötarkoitukset
- käytetyt motivointikeinot
- käyttöönottoprosessit
- tämän hetkiset käyttötarkoitukset
- wiki -sovellusten integrointi muihin käyttöjärjestelmiin
- koetut haasteet ja hyödyt
- wiki-sovellusten räätälöinti
50:stä suurimmasta suomalaisesta yrityksestä tavoitimme noin 80%. Tutkimamme 50 yrityksen joukossa yli neljäsosa käytti wikejä ja näiden lisäksi vajaa neljäsosa oli testaamassa tai harkitsemassa wikien käyttöönottoa tai testaamista.
Yritysten käyttökokemusten ja wikien käyttölaajuuden perusteella voidaan yleisemmin sanoa, että wikeille vaikuttaisi olevan tilausta sekä palveluntarjoaja-, että hyödyntäjäpuolella. Tämä tulee esille mm. edellä mainitusta testaajien/harkitsijoiden suhteellisen suuresta määrästä, sekä kyselyn vastauksissa esitetyistä näkemyksistä wikien hyödyllisyydestä ja niiden suhteellisen vähäisestä markkinoinnista.
Käyttäjäkokemusten perusteella ne yritykset, joissa wikejä oli ehditty käyttää tai kokeilla pidemmän aikaa, kokivat wikit suuremmassa määrin hyödyllisiksi. Tästä huolimatta wikien käytössä nähtiin myös haasteita. Haasteellisimmaksi wikien käytössä nousi henkilöstön tai wikejä käyttävien asiakkaiden wiki -käyttökulttuurin oppiminen, johon viittaa mm. se, että suurimpana haasteena nähtiin käyttäjien vaisu tietojen päivittäminen wikiin. Havaittavissa oli myös eroja eri toimialojen kesken (mm. IT/teleoperaattorialalla wikien käyttö-kulttuuriin sopeutuminen oli hieman pienempi ongelma, kuin muilla aloilla).
Käyttötarkoituksia tarkasteltaessa näyttäisi siltä, että wikejä käytetään eniten tietämyskantana eli eräänlaisena organisaation muistina. Toinen, suhteellisen suosittu käyttötapa, oli käyttää wikejä yhteisdokumentointityökaluna ja uusien ideoiden esilletuontivälineenä. Lisäksi mielenkiintoista oli, että wikien käyttöönottovaiheen jälkeen niiden käyttö oli yleistynyt niin yhteisdokumentointityökaluna kuin uusien ideoiden esilletuontivälineenä.
Wiki ohjelmistojen leviämisen osalta voidaan todeta ettei wiki -ohjelmistoratkaisuja ole yrityksille markkinoitu aktiivisesti, vaan ohjelmistojen on pikemminkin nähty "markkinoivan itse itseään". Toisin sanoen yrityksen sisältä on löytynyt joku "innovatiivinen" henkilö tai ryhmä, joka on alkanut levittämään "ilosanomaa" wikeistä. Tämän voi nähdä viestinä siitä potentiaalista, mitä wiki tekniikalla voi tulevaisuudessa nähdä olevan. Vaikuttaisi siltä, että "hiljainen vallankumous" olisi ohjelmistorintamalla etenemässä yksittäisten käyttäjien innostuksesta kohti yritysten uudenlaista tiedonhallintapolitiikkaa. Tulevaisuus näyttää saako innostus tulta alleen sopeutuessaan suurempiin organisaatioihin.
- wikien käyttöönoton syyt
- käyttötarkoitukset
- käytetyt motivointikeinot
- käyttöönottoprosessit
- tämän hetkiset käyttötarkoitukset
- wiki -sovellusten integrointi muihin käyttöjärjestelmiin
- koetut haasteet ja hyödyt
- wiki-sovellusten räätälöinti
50:stä suurimmasta suomalaisesta yrityksestä tavoitimme noin 80%. Tutkimamme 50 yrityksen joukossa yli neljäsosa käytti wikejä ja näiden lisäksi vajaa neljäsosa oli testaamassa tai harkitsemassa wikien käyttöönottoa tai testaamista.
Yritysten käyttökokemusten ja wikien käyttölaajuuden perusteella voidaan yleisemmin sanoa, että wikeille vaikuttaisi olevan tilausta sekä palveluntarjoaja-, että hyödyntäjäpuolella. Tämä tulee esille mm. edellä mainitusta testaajien/harkitsijoiden suhteellisen suuresta määrästä, sekä kyselyn vastauksissa esitetyistä näkemyksistä wikien hyödyllisyydestä ja niiden suhteellisen vähäisestä markkinoinnista.
Käyttäjäkokemusten perusteella ne yritykset, joissa wikejä oli ehditty käyttää tai kokeilla pidemmän aikaa, kokivat wikit suuremmassa määrin hyödyllisiksi. Tästä huolimatta wikien käytössä nähtiin myös haasteita. Haasteellisimmaksi wikien käytössä nousi henkilöstön tai wikejä käyttävien asiakkaiden wiki -käyttökulttuurin oppiminen, johon viittaa mm. se, että suurimpana haasteena nähtiin käyttäjien vaisu tietojen päivittäminen wikiin. Havaittavissa oli myös eroja eri toimialojen kesken (mm. IT/teleoperaattorialalla wikien käyttö-kulttuuriin sopeutuminen oli hieman pienempi ongelma, kuin muilla aloilla).
Käyttötarkoituksia tarkasteltaessa näyttäisi siltä, että wikejä käytetään eniten tietämyskantana eli eräänlaisena organisaation muistina. Toinen, suhteellisen suosittu käyttötapa, oli käyttää wikejä yhteisdokumentointityökaluna ja uusien ideoiden esilletuontivälineenä. Lisäksi mielenkiintoista oli, että wikien käyttöönottovaiheen jälkeen niiden käyttö oli yleistynyt niin yhteisdokumentointityökaluna kuin uusien ideoiden esilletuontivälineenä.
Wiki ohjelmistojen leviämisen osalta voidaan todeta ettei wiki -ohjelmistoratkaisuja ole yrityksille markkinoitu aktiivisesti, vaan ohjelmistojen on pikemminkin nähty "markkinoivan itse itseään". Toisin sanoen yrityksen sisältä on löytynyt joku "innovatiivinen" henkilö tai ryhmä, joka on alkanut levittämään "ilosanomaa" wikeistä. Tämän voi nähdä viestinä siitä potentiaalista, mitä wiki tekniikalla voi tulevaisuudessa nähdä olevan. Vaikuttaisi siltä, että "hiljainen vallankumous" olisi ohjelmistorintamalla etenemässä yksittäisten käyttäjien innostuksesta kohti yritysten uudenlaista tiedonhallintapolitiikkaa. Tulevaisuus näyttää saako innostus tulta alleen sopeutuessaan suurempiin organisaatioihin.