Vähäliikenteiset radat. Päätöksenteko- ja toimintaympäristön muutokset.
Hanhijärvi, Jani (toim.); Karppi, Ilari (2005)
2005
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6370-6
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6370-6
Tiivistelmä
Ratahallintokeskus on viime vuosina tuonut yhä voimakkaammin julki huolensa vähäliikenteisten ratojen investointitarpeista ja niiden rahoituskehysongelmista. Vuonna 2004 käynnistyi avoin keskustelu Ratahallintokeskuksen, muiden viranomaisten ja vähäliikenteisten ratojen vaikutusalueella olevien sidosryhmien kesken. Samassa asiayhteydessä Ratahallintokeskus käynnisti tutkimussarjan rataosien kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista.
Tähän tarkasteluun on valittu rataosia, joiden liikennemäärä on vähäinen - alle 500 000 tonnia vuodessa - ja joiden kunnossapito ilman korvausinvestointeja on mahdollista enää muutamia vuosia. Mahdollisten toimenpiteiden kohteeksi joutuvia rataosia on nyt enemmän kuin aiemmin, kun asia on ollut esillä esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön työryhmissä. Tarkastelun kohteina olevat 18 rataosaa sijaitsevat myös eri puolella Suomea, erilaisten kehitysnäkymien piirissä. Tarkasteltavien vähäliikenteisten ratojen yhteispituus on 953 kilometriä. Tämä vastaa lähes kuudesosaa Suomen noin 5 900 kilometrin pituisesta rataverkosta. Kyseessä on siis sekä yhteiskuntapoliittisesti että rataverkon itsensä mahdollisen muodonmuutok-sen kannalta merkittävä kehittämisprosessi.
Ratahallintokeskuksen hankkeelle valitsema pääkonsultti, Insinööritoimisto Liidea Oy, on järjestänyt kaksi alueellista keskustelutilaisuuskierrosta syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana. Ensimmäisen kierroksen tilaisuuksien pohjalta järjestettiin talvella 2005 Tampereella ja Kajaanissa valtakunnalliset seminaarit. Keskustelutilaisuuksissa esiin nousseiden täydennysselvitystarpeiden perusteella käynnistettiin maaliskuussa 2005 tässä raportissa esiteltävä alueellisen näkökulman mukaan tuova erillisselvitys. Sen tulosten tiivistelmä on esitetty kesäkuussa 2005 valmistuneessa, Ratahallintokeskuksen julkaisemassa "Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksessä".
Tämän alueellista näkökulmaa edustavan tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on ollut selvittää vähäliikenteisten ratojen olemassaolon edellytyksiä tulevan päätöksenteon pohjaksi. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan vähäliikenteisten ratojen tulevaisuuden merkityksiä ja mahdollisuuksia alueellisesta, paikallistason näkökulmasta. Tutkimuksessa on tarkasteltu kyseisiä ratoja koskevia paikallistason näkemyksiä alueellisissa keskustelutilaisuuksissa käytyjen keskusteluiden pohjalta suhteessa muodolliseen alueelliseen kehittämis- ja suunnittelujärjestelmään sekä sen piirissä harjoitettaviin toimintoihin. Suunnittelu- ja kehittämisdokumenttien tarkastelu ja analyysi ovat kohdentuneet erityisesti:
a) maankäyttö- ja rakennuslakiin, alueiden kehittämislakiin ja valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa, tasapainoinen alueellinen kehittäminen), ja etenkin:
b)maakuntasuunnitelmien, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien, maakuntaohjelmien ja maakunta-/seutukaavaselostuksien liikennejärjestelmää ja sen kehittämisasetelmaa koskeviin linjauksiin.
Tähän tarkasteluun on valittu rataosia, joiden liikennemäärä on vähäinen - alle 500 000 tonnia vuodessa - ja joiden kunnossapito ilman korvausinvestointeja on mahdollista enää muutamia vuosia. Mahdollisten toimenpiteiden kohteeksi joutuvia rataosia on nyt enemmän kuin aiemmin, kun asia on ollut esillä esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön työryhmissä. Tarkastelun kohteina olevat 18 rataosaa sijaitsevat myös eri puolella Suomea, erilaisten kehitysnäkymien piirissä. Tarkasteltavien vähäliikenteisten ratojen yhteispituus on 953 kilometriä. Tämä vastaa lähes kuudesosaa Suomen noin 5 900 kilometrin pituisesta rataverkosta. Kyseessä on siis sekä yhteiskuntapoliittisesti että rataverkon itsensä mahdollisen muodonmuutok-sen kannalta merkittävä kehittämisprosessi.
Ratahallintokeskuksen hankkeelle valitsema pääkonsultti, Insinööritoimisto Liidea Oy, on järjestänyt kaksi alueellista keskustelutilaisuuskierrosta syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana. Ensimmäisen kierroksen tilaisuuksien pohjalta järjestettiin talvella 2005 Tampereella ja Kajaanissa valtakunnalliset seminaarit. Keskustelutilaisuuksissa esiin nousseiden täydennysselvitystarpeiden perusteella käynnistettiin maaliskuussa 2005 tässä raportissa esiteltävä alueellisen näkökulman mukaan tuova erillisselvitys. Sen tulosten tiivistelmä on esitetty kesäkuussa 2005 valmistuneessa, Ratahallintokeskuksen julkaisemassa "Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksessä".
Tämän alueellista näkökulmaa edustavan tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on ollut selvittää vähäliikenteisten ratojen olemassaolon edellytyksiä tulevan päätöksenteon pohjaksi. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan vähäliikenteisten ratojen tulevaisuuden merkityksiä ja mahdollisuuksia alueellisesta, paikallistason näkökulmasta. Tutkimuksessa on tarkasteltu kyseisiä ratoja koskevia paikallistason näkemyksiä alueellisissa keskustelutilaisuuksissa käytyjen keskusteluiden pohjalta suhteessa muodolliseen alueelliseen kehittämis- ja suunnittelujärjestelmään sekä sen piirissä harjoitettaviin toimintoihin. Suunnittelu- ja kehittämisdokumenttien tarkastelu ja analyysi ovat kohdentuneet erityisesti:
a) maankäyttö- ja rakennuslakiin, alueiden kehittämislakiin ja valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa, tasapainoinen alueellinen kehittäminen), ja etenkin:
b)maakuntasuunnitelmien, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien, maakuntaohjelmien ja maakunta-/seutukaavaselostuksien liikennejärjestelmää ja sen kehittämisasetelmaa koskeviin linjauksiin.