TYÖURILLE TAMPEREELTA Tampereen alueen korkeakouluista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen ja työmarkkinaliikkuvuus viisi vuotta valmistumisen jälkeen
Minkkinen, Matti (2009)
Minkkinen, Matti
2009
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7902-1
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7902-1
Tiivistelmä
Painetun kustantaja:
Yhteisjulkaisu (Tay, TTY, TAMK, PIRAMK)
Tässä raportissa käsitellään neljästä Tampereen alueen korkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä alueellisesta näkökulmasta. Tutkittavina korkeakouluina ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Raportti perustuu syksyllä 2008 toteutettuun valtakunnalliseen kyselytutkimukseen, jonka kohderyhmänä olivat vuonna 2003 ylemmän tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Tutkimuksen kohteena on siis korkeakoulutettujen urakehitys viiden valmistumisen jälkeisen vuoden aikana.
Raportti lähestyy alueellisuutta kahdella tavalla. Ensinnäkin käsitellään valmistuneiden muuttoliikettä opintoja edeltävän ajan ja kyselyhetken välillä. Toisekseen eri alueiden töitä vertaillaan työllistymisen laadun suhteen. Nämä kaksi näkökulmaa tukevat toisiaan, sillä työllistymisen alueelliset erot voivat osaltaan selittää muuttoliikettä. Lisäksi ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työtä ja kyselyhetken työtä verrataan toisiinsa, jolloin saadaan tietoa työuran kehittymisestä valmistumisen jälkeisinä vuosina.
Tampereelta valmistuneista vastaajista oli syksyllä 2008 Tampereella työssä vajaa puolet ja noin kymmenesosa oli muualla Pirkanmaalla. Noin viidennes oli päätynyt pääkaupunkiseudulle. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet olivat useammin työssä Pirkanmaalla, kun taas yliopistosta valmistuneet työllistyivät useammin pääkaupunkiseudulle. Ammattikorkeakouluun myös tultiin yliopistoja useammin lähiseudulta. Pirkanmaalla ennen opintoja asuneista yli puolet oli Tampereella työssä kyselyhetkellä. Pääkaupunkiseudulta tulleista enemmistö oli palannut takaisin, ja muualta Suomesta tulleet olivat jakautuneet melko tasaisesti Tampereen, pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Yleisesti muualta opiskelemaan muuttaneista enemmistö muutti opiskelun päätyttyä Tampereelta pois. Vastaajista lähes puolet oli muuttanut Tampereelle muualta ja oli viisi vuotta valmistumisen jälkeen muuttanut alueelta pois. Noin neljännes vastaajista oli muuttanut muualta ja jäänyt opintojen päätyttyä Tampereelle työhön.
Valmistuneet olivat määrällisesti työllistyneet hyvin: vain 1 % oli kyselyhetkellä työttömänä. 88 % vastaajista oli työssä ja kymmenesosa työvoiman ulkopuolella. Yleisimmin työnantajana oli suuri yritys tai kuntasektori, ja yleisimpiä työtehtäviä olivat suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät sekä johto- ja esimiestehtävät.
Työllistymisen laadussa oli kuitenkin eroja. Vastaajista noin kolme neljännestä oli kyselyhetkellä tyypillisessä työsuhteessa ja 15 % epätyypillisessä, lähinnä määräaikaisina. Naiset olivat miehiä useammin epätyypillisessä työsuhteessa. Lisäksi lähes neljännes vastaajista oli tässä raportissa käytettyjen kriteerien mukaan työllistynyt epätarkoituksenmukaisesti: heidän työnsä oli vaativuustasoltaan koulutusta alhaisempi tai he eivät pystyneet hyödyntämään korkeakoulussa opittua työssään. Työllistymisen tarkoituksenmukaisuus ei eronnut merkittävästi alueittain, paitsi että Tampereen ulkopuolisella Pirkanmaalla oli varsinkin yksityiselle sektorille työllistytty harvemmin koulutusta vastaaviin tehtäviin kuin muilla alueilla. Lisäksi yliopistosta valmistuneet olivat jonkin verran useammin työllistyneet tarkoituksenmukaisesti kuin ammattikorkeakoulusta valmistuneet, miehet useammin kuin naiset ja julkisen sektorin työntekijät useammin kuin yksityisen. Ryhmien erot olivat kuitenkin!
vain 6-8 prosenttiyksikköä. Yleisesti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn ja kyselyhetken työn välillä oli enemmän eroa työllistymisen laadussa kuin alueittain tai vastaajaryhmittäin.
Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn laatu vaikutti muuttamiseen jossain määrin. Ensimmäisessä työssä määräaikaisina olleet siirtyivät vakituisia useammin toiselle alueelle työhön lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, missä määräaikaisena olleetkin pääosin pysyivät alueella. Sen sijaan vastaajien liikkuvuus ei yleisesti eronnut työuransa alussa tarkoituksenmukaisesti tai epätarkoituksenmukaisesti työllistyneillä. Pääkaupunkiseudulla tarkoituksenmukaisessa ensimmäisessä työssä olleet vastaajat tosin olivat siirtyneet useammin Tampereelle ja muualle Suomeen. Eron syitä on kuitenkin vaikea eritellä aineiston perusteella.
Yhteisjulkaisu (Tay, TTY, TAMK, PIRAMK)
Tässä raportissa käsitellään neljästä Tampereen alueen korkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä alueellisesta näkökulmasta. Tutkittavina korkeakouluina ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Raportti perustuu syksyllä 2008 toteutettuun valtakunnalliseen kyselytutkimukseen, jonka kohderyhmänä olivat vuonna 2003 ylemmän tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Tutkimuksen kohteena on siis korkeakoulutettujen urakehitys viiden valmistumisen jälkeisen vuoden aikana.
Raportti lähestyy alueellisuutta kahdella tavalla. Ensinnäkin käsitellään valmistuneiden muuttoliikettä opintoja edeltävän ajan ja kyselyhetken välillä. Toisekseen eri alueiden töitä vertaillaan työllistymisen laadun suhteen. Nämä kaksi näkökulmaa tukevat toisiaan, sillä työllistymisen alueelliset erot voivat osaltaan selittää muuttoliikettä. Lisäksi ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työtä ja kyselyhetken työtä verrataan toisiinsa, jolloin saadaan tietoa työuran kehittymisestä valmistumisen jälkeisinä vuosina.
Tampereelta valmistuneista vastaajista oli syksyllä 2008 Tampereella työssä vajaa puolet ja noin kymmenesosa oli muualla Pirkanmaalla. Noin viidennes oli päätynyt pääkaupunkiseudulle. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet olivat useammin työssä Pirkanmaalla, kun taas yliopistosta valmistuneet työllistyivät useammin pääkaupunkiseudulle. Ammattikorkeakouluun myös tultiin yliopistoja useammin lähiseudulta. Pirkanmaalla ennen opintoja asuneista yli puolet oli Tampereella työssä kyselyhetkellä. Pääkaupunkiseudulta tulleista enemmistö oli palannut takaisin, ja muualta Suomesta tulleet olivat jakautuneet melko tasaisesti Tampereen, pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Yleisesti muualta opiskelemaan muuttaneista enemmistö muutti opiskelun päätyttyä Tampereelta pois. Vastaajista lähes puolet oli muuttanut Tampereelle muualta ja oli viisi vuotta valmistumisen jälkeen muuttanut alueelta pois. Noin neljännes vastaajista oli muuttanut muualta ja jäänyt opintojen päätyttyä Tampereelle työhön.
Valmistuneet olivat määrällisesti työllistyneet hyvin: vain 1 % oli kyselyhetkellä työttömänä. 88 % vastaajista oli työssä ja kymmenesosa työvoiman ulkopuolella. Yleisimmin työnantajana oli suuri yritys tai kuntasektori, ja yleisimpiä työtehtäviä olivat suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät sekä johto- ja esimiestehtävät.
Työllistymisen laadussa oli kuitenkin eroja. Vastaajista noin kolme neljännestä oli kyselyhetkellä tyypillisessä työsuhteessa ja 15 % epätyypillisessä, lähinnä määräaikaisina. Naiset olivat miehiä useammin epätyypillisessä työsuhteessa. Lisäksi lähes neljännes vastaajista oli tässä raportissa käytettyjen kriteerien mukaan työllistynyt epätarkoituksenmukaisesti: heidän työnsä oli vaativuustasoltaan koulutusta alhaisempi tai he eivät pystyneet hyödyntämään korkeakoulussa opittua työssään. Työllistymisen tarkoituksenmukaisuus ei eronnut merkittävästi alueittain, paitsi että Tampereen ulkopuolisella Pirkanmaalla oli varsinkin yksityiselle sektorille työllistytty harvemmin koulutusta vastaaviin tehtäviin kuin muilla alueilla. Lisäksi yliopistosta valmistuneet olivat jonkin verran useammin työllistyneet tarkoituksenmukaisesti kuin ammattikorkeakoulusta valmistuneet, miehet useammin kuin naiset ja julkisen sektorin työntekijät useammin kuin yksityisen. Ryhmien erot olivat kuitenkin!
vain 6-8 prosenttiyksikköä. Yleisesti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn ja kyselyhetken työn välillä oli enemmän eroa työllistymisen laadussa kuin alueittain tai vastaajaryhmittäin.
Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn laatu vaikutti muuttamiseen jossain määrin. Ensimmäisessä työssä määräaikaisina olleet siirtyivät vakituisia useammin toiselle alueelle työhön lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, missä määräaikaisena olleetkin pääosin pysyivät alueella. Sen sijaan vastaajien liikkuvuus ei yleisesti eronnut työuransa alussa tarkoituksenmukaisesti tai epätarkoituksenmukaisesti työllistyneillä. Pääkaupunkiseudulla tarkoituksenmukaisessa ensimmäisessä työssä olleet vastaajat tosin olivat siirtyneet useammin Tampereelle ja muualle Suomeen. Eron syitä on kuitenkin vaikea eritellä aineiston perusteella.