Tuovi 8: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2010 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit (2.p.)
Tampereen yliopisto
2010
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8162-8
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8162-8
Tiivistelmä
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK)-konferenssi on vuosittainen suurtapahtuma, jonka tarina alkoi jo vuonna 1990. Osallistujia oli tänä vuonna melkein 1600, jotka edustavat laajasti koulutussektoria opettajista tutkijoihin ja yritysmaailman edustajiin. Tutkijatapaamista on pidetty osana konferenssia vuodesta 2001. ITK-tutkijatapaamisen yksi keskeinen tavoite on antaa tilaa nuorille lahjakkaille tutkijoille tuoda esiin omia tutkimushankkeitaan ja niiden tuloksia. Myös tutkijatapaamisessa oli runsas osanotto, lähes 80 digitaalisen maailman ja koulutuksen tutkimuksen asiantuntijaa. Tutkijatapaamisessa esitettävät paperit arvioidaan Blind Review - menetelmän avulla. Tähän julkaisuun on koottu tutkijatapaamisessa esitettyjä artikkeleita.
Vuoden 2010 tutkijatapaamisessa oli pääosin esillä koulumaailman tutkimushankkeet. Valtakunnan laajin koulujen digiteknologian käyttöä koskeva tutkimushanke OPTEK oli vahvasti esillä. Tavoitteena onkin seurata OPTEKin aikaansaannoksia myös jatkossa, jotta saisimme järjestelmällisemmän kuvan koulun arjesta ja digiteknologian tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Suomalaisen koululaitoksen onnistumistarina Pisan kautta' on laajasti tunnettu, mutta näyttää siltä, että digiteknologian pedagoginen haltuunotto kangertelee vielä koululaitoksen arjessa ja syitä tähän sekä uusia ratkaisuja asian hoitamiseksi kaivataan kipeästi. Sosiaalinen media oli aiheena useassa artikkelissa. Kun ensimmäinen huuma sen ympäriltä alkaa haaleta niin on mielenkiintoista nähdä mitä muotoja ja millaisia tuloksia sosiaalinen media saa koulutusmaailmassa. Kiinnostus yhteisölliseen tuottamiseen, jakamiseen ja arviointiin on vahva. Sosiaalisen median ydin, yhteisten merkitysten luominen, tuntuu lupaavalta myös pedagogisessa mielessä.
Tutkijatapaamisen aikana käydyissä keskusteluissa nousi esille, että suurin eriarvoistava tekijä Suomen kouluissa ovat valmiudet, mitä koulu tarjoaa oppilailleen digiteknologian käytössä. Tähän kaivattiin edelleen tutkimustietoa ja samoin myös ratkaisuehdotuksia. Kun hyvin tiedämme tämän päivän lasten tulevat toimintaympäristöt aikanaan niin työssä kuin vapaaaikana on tarpeellisten digitaitojen (kyky käyttää ja tuottaa sisältöjä, halu ottaa digiympäristöt järkevään käyttöön osana omaa toimintaympäristöä, medialukutaito ja informaatiolukutaito jne.) välttämätön edellytys aktiiviseen kansalaisuuteen ja menestykselliseen toimintaan yhteiskunnassa. Tutkijoiden tärkeä tehtävä on tuottaa luotettavaa tietoa niin päättäjille kuin arjessa työtä tekeville toimintojensa tueksi.
Vuoden 2010 tutkijatapaamisessa oli pääosin esillä koulumaailman tutkimushankkeet. Valtakunnan laajin koulujen digiteknologian käyttöä koskeva tutkimushanke OPTEK oli vahvasti esillä. Tavoitteena onkin seurata OPTEKin aikaansaannoksia myös jatkossa, jotta saisimme järjestelmällisemmän kuvan koulun arjesta ja digiteknologian tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Suomalaisen koululaitoksen onnistumistarina Pisan kautta' on laajasti tunnettu, mutta näyttää siltä, että digiteknologian pedagoginen haltuunotto kangertelee vielä koululaitoksen arjessa ja syitä tähän sekä uusia ratkaisuja asian hoitamiseksi kaivataan kipeästi. Sosiaalinen media oli aiheena useassa artikkelissa. Kun ensimmäinen huuma sen ympäriltä alkaa haaleta niin on mielenkiintoista nähdä mitä muotoja ja millaisia tuloksia sosiaalinen media saa koulutusmaailmassa. Kiinnostus yhteisölliseen tuottamiseen, jakamiseen ja arviointiin on vahva. Sosiaalisen median ydin, yhteisten merkitysten luominen, tuntuu lupaavalta myös pedagogisessa mielessä.
Tutkijatapaamisen aikana käydyissä keskusteluissa nousi esille, että suurin eriarvoistava tekijä Suomen kouluissa ovat valmiudet, mitä koulu tarjoaa oppilailleen digiteknologian käytössä. Tähän kaivattiin edelleen tutkimustietoa ja samoin myös ratkaisuehdotuksia. Kun hyvin tiedämme tämän päivän lasten tulevat toimintaympäristöt aikanaan niin työssä kuin vapaaaikana on tarpeellisten digitaitojen (kyky käyttää ja tuottaa sisältöjä, halu ottaa digiympäristöt järkevään käyttöön osana omaa toimintaympäristöä, medialukutaito ja informaatiolukutaito jne.) välttämätön edellytys aktiiviseen kansalaisuuteen ja menestykselliseen toimintaan yhteiskunnassa. Tutkijoiden tärkeä tehtävä on tuottaa luotettavaa tietoa niin päättäjille kuin arjessa työtä tekeville toimintojensa tueksi.