Pokemonin perilliset. Japanilainen populaarikulttuuri Suomessa
Valaskivi, Katja (2009)
2009
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7617-4
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7617-4
Tiivistelmä
Japanilainen populaarikulttuuri on tällä vuosituhannella levinnyt nopeasti kulttiharrastuksesta valtavirtailmiöksi myös Suomessa. Tärkeimmät syyt ovat olleet internetin, tiedonsiirtonopeuksien ja vertaisverkkojen kehitys, tarjonnan lisääntyminen sekä maailmanlaajuinen japanilaisen populaarikulttuurin buumi.
Valtavirtaistumisen myötä harrastus on muuttanut muotoaan monella tapaa. Aluksi harrastus oli erityisen suosittu parikymppisten opiskelijapoikien keskuudessa, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana enemmistöksi ovat tulleet teini-ikäiset tytöt. Myös harrastajayhteisöjen järjestäytyminen on muuttunut, eikä yhdistysmuotoisella toiminnalla ole yhtä suurta merkitystä kuin aiemmin.
Mangan markkinat Suomessa ovat kehittyneet nopeasti vuoden 2003 jälkeen, jolloin Tammi ja Egmont Kustannus aloittivat säännöllisen suomenkielisen mangan julkaisemisen. Tätä nykyä molemmat julkaisevat 60-70 nimekettä vuosittain. Myös englanninkielisen mangan saatavuus on hyvä paitsi kansainvälisten internetkauppojen kautta, myös muutaman suomalaisen maahantuojan vuoksi. Suomenkielisen animen saatavuus on kapeampi, ja tosiharrastajille internet onkin tärkein animen hankintakanava.
Ilman internetiä japanilainen populaarikulttuuri ei olisi levinnyt nykyisiin mittasuhteisiinsa. Internet on harrastajille paitsi tieto- ja yhteydenpitokanava ja julkaisukanava fanituotannolle, myös ostoskeskus ja hankintakanava, jossa tarjotaan laajasti sekä laillista että laitonta materiaalia. Esimerkiksi animen katselun tärkein muoto monille ovat vertaisverkot, vaikka niiden laittomuudesta ollaan yleisesti tietoisia. Fanikäännetyn materiaalin käyttöä perustellaan sillä, ettei kääntäjillä ole kaupallista hyötymistarkoitusta. Myös laillisten tuotteiden korkea hinta ja vertaisverkkolataamisen helppous mainitaan syinä vertaisverkkojen käyttöön. Lisäksi suurin osa materiaalista ei koskaan tule lailliseen levitykseen Eurooppaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että japanilainen populaarikulttuuri muuttaa nuorison kulutuskulttuuria ja mediakäytön tapoja. Muutokset haastavat kansainväliset media-alan toimijat arvioimaan uudelleen mediateollisuuden ja -markkinoiden rakenteita. Muutostarve ulottuu kotimaiseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön, jotka eivät nykyisellään pysty käsittelemään verkkoajan mediakäyttöä, tuotantoa ja levitystä.
Tutkimuksen aineisto on koottu haastattelemalla harrastajia ja kaupallisten tahojen edustajia sekä järjestämällä kysely harrastajille yhdessä harrastajatapahtumassa. Aineistoa on saatu myös tärkeimmiltä alaan liittyviltä kotimaisilta internet-sivustoilta, vierailemalla harrastajatapahtumissa sekä haastattelemalla asiantuntijoita Japanissa.
Valtavirtaistumisen myötä harrastus on muuttanut muotoaan monella tapaa. Aluksi harrastus oli erityisen suosittu parikymppisten opiskelijapoikien keskuudessa, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana enemmistöksi ovat tulleet teini-ikäiset tytöt. Myös harrastajayhteisöjen järjestäytyminen on muuttunut, eikä yhdistysmuotoisella toiminnalla ole yhtä suurta merkitystä kuin aiemmin.
Mangan markkinat Suomessa ovat kehittyneet nopeasti vuoden 2003 jälkeen, jolloin Tammi ja Egmont Kustannus aloittivat säännöllisen suomenkielisen mangan julkaisemisen. Tätä nykyä molemmat julkaisevat 60-70 nimekettä vuosittain. Myös englanninkielisen mangan saatavuus on hyvä paitsi kansainvälisten internetkauppojen kautta, myös muutaman suomalaisen maahantuojan vuoksi. Suomenkielisen animen saatavuus on kapeampi, ja tosiharrastajille internet onkin tärkein animen hankintakanava.
Ilman internetiä japanilainen populaarikulttuuri ei olisi levinnyt nykyisiin mittasuhteisiinsa. Internet on harrastajille paitsi tieto- ja yhteydenpitokanava ja julkaisukanava fanituotannolle, myös ostoskeskus ja hankintakanava, jossa tarjotaan laajasti sekä laillista että laitonta materiaalia. Esimerkiksi animen katselun tärkein muoto monille ovat vertaisverkot, vaikka niiden laittomuudesta ollaan yleisesti tietoisia. Fanikäännetyn materiaalin käyttöä perustellaan sillä, ettei kääntäjillä ole kaupallista hyötymistarkoitusta. Myös laillisten tuotteiden korkea hinta ja vertaisverkkolataamisen helppous mainitaan syinä vertaisverkkojen käyttöön. Lisäksi suurin osa materiaalista ei koskaan tule lailliseen levitykseen Eurooppaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että japanilainen populaarikulttuuri muuttaa nuorison kulutuskulttuuria ja mediakäytön tapoja. Muutokset haastavat kansainväliset media-alan toimijat arvioimaan uudelleen mediateollisuuden ja -markkinoiden rakenteita. Muutostarve ulottuu kotimaiseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön, jotka eivät nykyisellään pysty käsittelemään verkkoajan mediakäyttöä, tuotantoa ja levitystä.
Tutkimuksen aineisto on koottu haastattelemalla harrastajia ja kaupallisten tahojen edustajia sekä järjestämällä kysely harrastajille yhdessä harrastajatapahtumassa. Aineistoa on saatu myös tärkeimmiltä alaan liittyviltä kotimaisilta internet-sivustoilta, vierailemalla harrastajatapahtumissa sekä haastattelemalla asiantuntijoita Japanissa.