Mielipidetutkimukset ja yhteiskunta
Suhonen, Pertti (2006)
Tampere University Press
2006
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6801-5
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6801-5
Tiivistelmä
Mikä on mielipidetutkimusten rooli yhteiskunnassa? Ovatko ne demokraattisen vaikuttamisen väline vai vallanpitäjien keino valvoa kansalaisia? Miksi joukkoviestimet laativat suuria otsikoita mielipiteiden pienistä liikahduksista?
Tämä kirja on laajin ja monipuolisin mielipidetutkimuksia käsittelevä tietopaketti, joka Suomessa on julkaistu. Se tarjoaa niin kansalaisille, poliitikoille kuin journalisteillekin kriittistä ymmärrystä tästä nyky-yhteiskunnan vaikutusvaltaisesta instituutiosta.
Kirjan luvut on ryhmitelty kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkitaan gallupien historiaa ja nykypäivää. Sen luvuissa kuvataan mielipidetutkimusten monimuotoisuutta, teettäjiä ja käyttötarkoituksia. Tässä osassa nostetaan esiin instituution erilaiset toimijat ja yhteiskunnalliset funktiot.
Toisessa osassa esitetään kysymyksiä ja vähän vastauksiakin mielipidetutkimusten ja demokratian suhteista. Aihe on herättänyt kiivasta keskustelua kautta gallupien historian. Lopullista kantaa ei nytkään pyritä lyömään lukkoon. Sen sijaan tuodaan esille niitä hyötyjä ja haittoja, joita erilaiset demokratiakäsitykset näkevät gallupeilla olevan.
Kolmas osa pohtii mielipidemittauksen menetelmiä ja tulosten tulkintaa. Kun mielipidetutkimukset todetaan edellisissä osissa modernin yhteiskunnan vaikutusvaltaiseksi instituutioksi, siitä seuraa vaatimuksia tutkimusten laadulle ja tutkimustiedon välittämiselle. Tämä osa tarjoaa perustietoja kyselytutkimusten metodiikasta ja esimerkittää sitä lukuisilla kriittisillä huomioilla tutkimusten toteutuksesta ja varsinkin tulosten journalistisista tulkinnoista.
Tämä kirja on laajin ja monipuolisin mielipidetutkimuksia käsittelevä tietopaketti, joka Suomessa on julkaistu. Se tarjoaa niin kansalaisille, poliitikoille kuin journalisteillekin kriittistä ymmärrystä tästä nyky-yhteiskunnan vaikutusvaltaisesta instituutiosta.
Kirjan luvut on ryhmitelty kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkitaan gallupien historiaa ja nykypäivää. Sen luvuissa kuvataan mielipidetutkimusten monimuotoisuutta, teettäjiä ja käyttötarkoituksia. Tässä osassa nostetaan esiin instituution erilaiset toimijat ja yhteiskunnalliset funktiot.
Toisessa osassa esitetään kysymyksiä ja vähän vastauksiakin mielipidetutkimusten ja demokratian suhteista. Aihe on herättänyt kiivasta keskustelua kautta gallupien historian. Lopullista kantaa ei nytkään pyritä lyömään lukkoon. Sen sijaan tuodaan esille niitä hyötyjä ja haittoja, joita erilaiset demokratiakäsitykset näkevät gallupeilla olevan.
Kolmas osa pohtii mielipidemittauksen menetelmiä ja tulosten tulkintaa. Kun mielipidetutkimukset todetaan edellisissä osissa modernin yhteiskunnan vaikutusvaltaiseksi instituutioksi, siitä seuraa vaatimuksia tutkimusten laadulle ja tutkimustiedon välittämiselle. Tämä osa tarjoaa perustietoja kyselytutkimusten metodiikasta ja esimerkittää sitä lukuisilla kriittisillä huomioilla tutkimusten toteutuksesta ja varsinkin tulosten journalistisista tulkinnoista.