Sosiaalityön etiikka : Teoriat, tutkimus ja etiikkatyö

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityön etiikkaa. Väitöskirjan ensimmäisenä tavoitteena on jäsentää sosiaalityön etiikkaa analysoimalla sen historiallista kehitystä, ammattieettisiä ohjeistuksia sekä sosiaalityössä merkityksellisiksi katsottuja eettisiä teorioita. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityön etiikkaa käsittelevän tutkimuksen keskeisiä näkökulmia ja temaattisia painotuksia.

Väitöskirjan toinen tavoite on tarkastella sitä, millaisena sosiaalityön etiikka jäsentyy sosiaalityöntekijöiden kuvaamana. Empiirinen osuus koostuu neljästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista (osatutkimukset I–IV), jotka kaikki perustuvat sosiaalityöntekijöiden haastatteluihin. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastellaan sitä, mitä sosiaalityöntekijät pitävät keskeisinä ja tavoiteltavina hyveinä eli työntekijän hyvinä ominaisuuksina sosiaalityössä. Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka voivat haastaa tai estää hyveiden mukaista toimintaa sosiaalityössä. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkitaan, millaisia haasteita gerontologisessa sosiaalityössä kohdattiin Covid-19 pandemian alkuvaiheessa. Neljäs osatutkimus perehtyy sosiaalityöntekijöiden erilaisiin eettisiin näkemyksiin ja siihen, millaisin keinoin niitä argumentoidaan ja oikeutetaan.

Tutkimuksen empiirisen osan yhteen vetävä tutkimuskysymys on: Millaista on eettinen sosiaalityö? Tähän kysymykseen vastataan muodostamalla osatutkimusten tuloksista synteesi Sarah Banksin etiikkatyön kehikon avulla. Synteesissä tarkastellaan, miten etiikkatyön osa-alueet – eettinen kehystämistyö, roolityö, tunnetyö, identiteettityö, järkeilytyö, suhdetyö ja performanssityö – ilmenevät sosiaalityöntekijöiden näkemyksissä. Lisäksi osatutkimuksia tarkastellaan etiikan teorioiden näkökulmista, erityisesti hyve-etiikan ja huolenpidon etiikan kautta.

Tulosten perusteella eettinen sosiaalityö näyttäytyy monimuotoisena ja jännitteisenä toimintana, jossa ilmenevät erilaiset eettiset lähtökohdat. Hyveet kuvaavat moraalisia ominaisuuksia, joiden avulla eettistä sosiaalityötä tehdään. Eri hyveiden voidaan nähdä ilmenevän etiikkatyön eri muodoissa. Esimerkiksi ammatillisen viisauden ja oikeudenmukaisuuden hyveiden voidaan tulkita ilmenevän eettisenä kehystämistyönä ja järkeilytyönä eli siinä, miten eettisiä tilanteita hahmotetaan ja siinä, miten arvioita ja päätöksiä tehdään. Suhdetyö näyttäytyy kaikkea eettistä toimintaa läpäisevänä elementtinä. Eettinen sosiaalityö on yhteisöllistä ja yhteisössä rakentuvaa ja myös hyveet todentuvat ihmisten välisissä suhteissa. Sosiaalityöntekijöiden näkemyksissä voidaan tunnistaa vahva huolenpidollinen eetos, ja se jäsentyy keskeiseksi eettiseksi näkökulmaksi tuloksissa. Eettinen sosiaalityö näyttäytyy välittävänä, siitä kuvastuu herkkyys toisten tarpeille ja ymmärrys ihmisten keskinäisriippuvuudesta. Toisaalta tulokset osoittavat, ettei huolenpidollinen eetos ole itsestään selvästi jaettu näkemys sosiaalityössä. Ammatillisuutta korostava, tietoon perustuva ja ammatillista etäisyyttä vaaliva sosiaalityö on tuloksissa myös läsnä, ja se asettuu jännitteiseen suhteeseen huolenpidollisen eetoksen kanssa. Myös velvollisuus- ja seurauseettinen ajattelu on läsnä sosiaalityöntekijöiden näkemyksissä.

Tulosten mukaan eettisen sosiaalityön toteuttaminen ei ole ongelmatonta, eikä sen takaamiseen riitä hyveet ja huolenpidollinen eetos. Eettistä työtä voivat rajoittaa esimerkiksi kiire, resurssien niukkuus sekä työyhteisön tai esihenkilön tuen puute. Eettisen sosiaalityön toteutumista määrittävät myös yhteiskunnalliset ja globaalit olosuhteet. Tuloksissa ilmenee sekä työntekijän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista tekijöistä johtuvaa rajoitettua moraalista toimijuutta että työntekijöiden omaan eettiseen toimintaan liittyviä haasteita.

Tulokset osoittavat, että sosiaalityössä on läsnä useita erilaisia eettisiä näkemyksiä. Eettiset näkemykset voivat olla eri tarkoituksiin tai tilanteisiin sopivia, joskus ne voivat täydentää toisiaan, mutta ne voivat myös olla keskenään ristiriidassa. Tämän voidaan ajatella heijastavan sosiaalityön luonnetta, sillä se sisältää lähtökohtaisesti keskenään ristiriitaisia odotuksia ja tavoitteita.

This study examines the ethics of social work. Its first aim is to explore social work ethics through an analysis of the historical development of professional ethics in social work, the content of professional codes of ethics, and the ethical theories considered particularly relevant to social work practice. In addition, the dissertation reviews key perspectives and themes in social work ethics research.

The second aim of the dissertation is to examine how social work ethics is understood and articulated by social workers. The empirical part of the dissertation consists of four peer-reviewed articles (Studies I–IV), all based on interviews with social workers. The first study examines the virtues that social workers regard as important and desirable qualities in social work practice. The second study explores factors that may challenge or hinder virtue-based practice. The third study investigates the ethical challenges encountered in gerontological social work during the early stages of the COVID-19 pandemic. The fourth study examines the diverse ethical perspectives expressed by social workers and the ways in which those perspectives are justified and defended.

The overarching research question guiding the empirical part of the dissertation is: What constitutes ethical social work? This question is addressed by developing a synthesis of the findings of the four studies using Sarah Banks’s framework of ethics work. The synthesis examines how the different dimensions of ethics work, namely ethical framing work, role work, emotion work, identity work, reason work, relationship work, and performance work, are manifested in social workers’ accounts. In addition, the findings are interpreted through the lens of ethical theory, with particular emphasis on virtue ethics and the ethics of care.

The findings suggest that ethical social work is a multifaceted and tension-filled practice shaped by diverse ethical orientations. Virtues can be understood as moral qualities through which ethical social work is enacted. Different virtues are reflected in different forms of ethics work. For example, the virtues of practical wisdom and justice can be interpreted as forms of ethical framing work and reason work, shaping how ethical situations are understood, evaluated, and acted upon. Relationship work emerges as a dimension that permeates all forms of ethical practice. Ethical social work is fundamentally relational and socially constituted, and virtues are realized through relationships with others.

A strong ethic of care can be identified in social workers’ accounts, emerging as a central ethical perspective in the findings. Ethical social work is characterized by attentiveness to the needs of others, responsiveness, and an appreciation of human interdependence. At the same time, the findings indicate that the ethic of care is not an uncontested perspective within social work. An approach that emphasizes professionalism, knowledge-informed practice, and professional distance is also evident and stands in tension with the ethic of care. Elements of both deontological and consequentialist reasoning can likewise be identified in social workers’ accounts.

The findings further suggest that ethical social work cannot be secured through virtues and an ethic of care alone. Ethical practice may be constrained by factors such as time pressure, limited resources, and a lack of support from colleagues or supervisors. Moreover, ethical social work is shaped by broader societal and global conditions. The findings reveal both experiences of constrained moral agency arising from factors beyond social workers’ control and challenges related to social workers’ own ethical conduct.

Overall, the findings demonstrate the coexistence of multiple ethical perspectives within social work. Different ethical perspectives may be appropriate in different situations, may complement one another, or may come into conflict. This plurality can be understood as reflecting the nature of social work itself, a profession inherently characterized by competing expectations, responsibilities, and goals.