Role-playing Games as Transformative Spaces for Trans People to Explore, Express, and Embody Gender

Abstract

Roolipeleissä voimme olla keitä vain haluamme, sillä loppujen lopuksi ne ovat vain pelejä. Ne antavat meille tilaisuuden rikkoa sosiaalisia käytäntöjä, vaihtaa sääntöjä ja muuttaa keitä itse olemme. Tämä neljästä vertaisarvioidusta artikkelista koostuva väitöskirja tarkastelee, miten roolipelit tarjoavat transihmisille tilan tutkia, ilmaista ja ilmentää sukupuoltaan. Väitöskirja alkaa hahmottelemalla sitä epävarmaa sosiokulttuurista kontekstia, jossa useimmat transihmiset elävät. Tämä luo pohjan turvallisempien tilojen tarpeelle, joissa he voivat ilmaista sukupuoltaan, tutkia sen yksilöllisestä merkitystä, ja saada kokemusta, rohkeutta ja yhteisön tukea, joita tarvitaan tämän ilmentämiseen arjessa.

Tätä väitöskirjaa ovat inspiroineen niin anekdootit kuin akateemiset lähteet, jotka osoittavat että transihmiset tekevät näin roolipeleissä. Tämä väitöskirja hyödyntää queer/trans-teoriaa, pelitutkimusta ja transformatiivista roolipelitutkimusta muiden tieteidenvälisten alojen ohella selvittääkseen, miten transihmiset roolipelejä käyttävät. Tätä marginalisoitua aihetta tutkitaan keräilijän menetelmällisellä lähestymistavalla (<i>scavenger methodology</i>), joka myös esitellään ja perustellaan, mikä mahdollistaa aiheen syvällisen ja vivahteikkaan käsittelyn.

Keräilijän menetelmällistä lähestymistapaa hyödyntäen käytän autoetnografisia ja duoetnografisia menetelmiä osoittaakseni, että roolipelit tarjoavat turvallisen tilan sukupuolen tutkimiselle, ilmaisulle ja ruumiillistamiselle – samaan tapaan kuin queeryhteisöjen sosiaaliset tilat ja esitystilat. Osoitan, kuinka molemmat ympäristöt mahdollistavat laajemmasta sosiokulttuurisesta kontekstista erillisen, rajatun tilan; turvallisemman sosiaalisen sopimuksen ja säännöt sukupuolen ei-normatiiviselle toteuttamiselle; sekä mahdollisuuden vuotaa näissä suojatuissa ympäristöissä saatuja kokemuksia arkielämään. Esitän, että roolipeleillä – erityisesti kasvokkain pelattavilla – on monia lisäpiirteitä, jotka tekevät niistä erityisen hyödyllisiä sukupuolen tutkimisen, ilmaisun ja ruumiillistamisen kannalta, erityisesti transsukupuolisille pelaajille.

Tarkastelemalla epämuodollista/epävirallista pelipohjaista oppimista ja roolipelaamisen terapeuttista käyttöä määritän, mitä voidaan oppia tutkimalla, ilmaisemalla ja ruumiillistamalla sukupuolta roolipeleissä. Osoitan, kuinka larpit mahdollistavat tilannekohtaisen ja kokemuksellisen oppimisen ja kuinka roolipeliä edeltävät ja seuraavat pedagogiset kehystykset edistävät paitsi oman sukupuolen ymmärtämistä, myös laajempaa perehtymistä LGBTQIA+-kulttuuriin ja -perintöön.

Lopuksi esittelen spekulatiivisen muotoilun (<i>speculative design</i>), joka käytännön tasolla soveltaa väitöskirjan muissa osissa esitettyjä havaintoja; tämä suunnitelma toimii pohjana pelille, joka on tietoisesti luotu mahdollistamaan sukupuoleen liittyvää tutkimista, ilmaisua ja kehollisuutta – erityisesti transsukupuolisille pelaajille.

Tämän väitöskirjan kontribuutiot ovat siis seuraavat: 1) digitaaliset ja analogiset roolipelit (joita useimmiten ei ole suunniteltu tähän tarkoitukseen) tarjoavat turvallisemman säiliön transformatiiviselle leikille transihmisille sukupuolensa tutkimiseen, ilmaisemiseen ja ilmentämiseen; 2) LGBTQIA+ sosiaaliset ja esitystilat luovat samanlaisen turvallisemman säiliön transformatiiviselle leikille; 3) nämä turvallisemmat leikkimuodot molemmilla areenoilla mahdollistavat sukupuolen tutkimisen, ilmaisun ja ilmentämisen transpelaajille, mikä voi vuotaa arkeen; 4) roolipelien suunnitteluperiaatteiden tarjoaman koulutuksellisen tuen avulla nämä turvallisemmat leikkimuodot mahdollistavat tilannesidonnaisen ja kokemuksellisen oppimisen, joka ylittää henkilökohtaisen sukupuolikokemuksen; 5) roolipelit mahdollistavat paitsi queer-perinnön säilyttämisen ja siitä viestimisen, myös ruumiillisen kokemuksen siitä, miten queer-perintöä luodaan yhdessä ja uusinnetaan ajassa ja tilassa; 6) keräilijän menetelmällistä lähestymistapa, joka koostuu menetelmistä, kuten autoetnografia ja duoetnografia, avaa näkymiä marginalisoitujen queer- ja transihmisten pelikokemuksille joihin muilla menetelmillä ei pääse; ja 7) transformatiivisiin roolipeliominaisuuksiin perustuva spekulatiivinen suunnittelu tarjoaa pohjan pelille, joka on tarkoituksella suunniteltu mahdollistamaan sukupuolen tutkimisen, ilmaisun ja ruumiillistamisen, erityisesti transpelaajille.

Päätän väitöskirjan asettamalla nämä kontribuutiot osaksi laajempaa, kehittyvää queer- ja trans-pelitutkimusta sekä hahmottelemalla tutkimustuloksistani kumpuavaa jatkotutkimusta.

We can be whoever we want to be in role-playing games. Because they are, after all, <i>only</i> games. That is the opportunity that they give us to break social conventions, change the rules, and transform who we are. This dissertation, comprised of four peer-reviewed articles, examines how role-playing games provide a space for trans people to explore, express, and embody their gender.

This dissertation begins by outlining the precarious sociocultural context that most trans people live within, which establishes the need for safer spaces for them to express their gendered self, to explore what that means for them individually, and gain the experience, courage, and community required to embody that in everyday life. Inspired by anecdotal and scholarly evidence that show that trans people do this in role-playing games, this dissertation draws on queer/trans theory, game studies, and transformative role-playing studies amongst other interdisciplinary fields, to establish <i>how</i> they do so. This dissertation uses (and establishes the argument for) a scavenger methodology to examine this marginalised subject in sufficient depth and nuance.

As a scavenger methodology, I deploy autoethnographic and duoethnographic methods to establish that role-playing games provide a safer container of play for gender exploration, expression, and embodiment, in a similar way to queer social and performance spaces. I demonstrate how both environments allow for a defined space separate from the wider sociocultural context, a safer social contract and rules to practice gender non-normatively, and the potential to bleed that experience from within those containers into everyday life. I posit that role-playing games, especially those played in-person, have a number of additional characteristics that make them especially useful to the exploration, expression, and embodiment of gender, particularly for trans players.

Furthermore, by considering non-formal/informal game-based learning and the therapeutic use of role-playing, I establish what can learned through exploring, expressing, and embodying gender in role-playing games. I demonstrate how live action role-playing games (larps) allow for situated/experiential learning and that the inclusion of educational framing activities preceding and following role-play inclusion of educational framing activities preceding and following role-play facilitates not only learning about one’s own personal gender but also wider LGBTQIA+ culture and heritage.

Finally, I present a speculative design that puts into practice the findings outlined in the rest of the dissertation, which forms the blueprint for a game intentionally created to allow for gender exploration, expression, and embodiment, particularly for trans players.

The combined contributions this dissertation makes are therefore: 1) digital and analogue role-playing games (which are most often not designed for such a purpose) provide a safer container of transformative play for trans people to explore, express, and embody their gender; 2) LGBTQIA+ social and performance spaces create a similar safer container of transformative play; 3) these safer containers of play in both arenas allow for the exploration, expression, and embodiment of gender for trans players that can bleed out into everyday life; 4) through the scaffolding of educational role-playing game design principles, these safer containers of play allow for situated and experiential learning that goes beyond personal experience of gender; 5) roleplaying games allow for not only the retention and communication of queer heritage, but also the embodied demonstration of how queer heritage is co-created and reproduced across time and space; 6) scavenger methodology, comprised of methods like autoethnography and duoethnography, provides insight that other methods could not for marginalised queer and trans experience with games; and 7) a speculative design based on transformative role-playing game features, provides the basis for a game that is intentionally designed to allow for the exploration, expression, and embodiment of gender, particularly for trans players.

I conclude this dissertation by locating these combined contributions within wider developing queer and trans game studies and outline future research to follow from my findings.