Palliatiivisen hoidon järjestäminen terveyskeskuksessa kahden kunnan alueella vuosina 2019-2022
Kettunen, Marjut (2026)
Kettunen, Marjut
2026
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-09-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202609219895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202609219895
Tiivistelmä
Suomessa erityistason palliatiivinen hoito painottuu erikoissairaanhoitoon, vaikka suurin osa elämän loppuvaiheen hoidosta toteutuu perusterveydenhuollossa. Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alueella kokeiltiin erityistason palliatiivista poliklinikkatoimintaa terveyskeskuksessa vuosina 2021-2023.
Tavoitteena oli selvittää, miten palliatiivisen erityistason hoito perustasolla toteutui kahden kunnan alueella. Lisäksi tarkasteltiin potilaiden hoitopolkuja, terveyspalveluiden käyttöä sekä ennakoivien hoitosuunnitelmien sisältöjä.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisena rekisteritutkimuksena. Aineistoon kuului 207 potilasta, joille oli kirjattu diagnoosikoodi Z51.5 vuosina 2019-2022. Aineisto jaettiin kahteen ryhmään (2019 ja 2021) hoitolinjauksen tekovuoden perusteella.
Ryhmät erosivat toisistaan diagnoosien, mediaanielinajan ja terveyspalveluiden käytön suhteen. Noin kolmannes ryhmän 2021 potilaista kävi terveyskeskuksen palliatiivisella poliklinikalla. Ennakoivia hoitosuunnitelmia oli tehty 28 %:lle ryhmän 2019 potilaista, 39 %:lle ryhmän 2021 potilaista ja 97 %:lle terveyskeskuksen palliatiivisella poliklinikalla käyneistä potilaista. Poliklinikalla käyneiden potilaiden ennakoivat palliatiiviset hoitosuunnitelmat olivat kattavampia kuin muiden.
Erityistason palliatiivinen hoito on tutkimuksemme perusteella toteutettavissa perustasolla, voi lisätä ennakoivia hoitosuunnitelmia ja laajentaa niiden sisältöä.
Tavoitteena oli selvittää, miten palliatiivisen erityistason hoito perustasolla toteutui kahden kunnan alueella. Lisäksi tarkasteltiin potilaiden hoitopolkuja, terveyspalveluiden käyttöä sekä ennakoivien hoitosuunnitelmien sisältöjä.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisena rekisteritutkimuksena. Aineistoon kuului 207 potilasta, joille oli kirjattu diagnoosikoodi Z51.5 vuosina 2019-2022. Aineisto jaettiin kahteen ryhmään (2019 ja 2021) hoitolinjauksen tekovuoden perusteella.
Ryhmät erosivat toisistaan diagnoosien, mediaanielinajan ja terveyspalveluiden käytön suhteen. Noin kolmannes ryhmän 2021 potilaista kävi terveyskeskuksen palliatiivisella poliklinikalla. Ennakoivia hoitosuunnitelmia oli tehty 28 %:lle ryhmän 2019 potilaista, 39 %:lle ryhmän 2021 potilaista ja 97 %:lle terveyskeskuksen palliatiivisella poliklinikalla käyneistä potilaista. Poliklinikalla käyneiden potilaiden ennakoivat palliatiiviset hoitosuunnitelmat olivat kattavampia kuin muiden.
Erityistason palliatiivinen hoito on tutkimuksemme perusteella toteutettavissa perustasolla, voi lisätä ennakoivia hoitosuunnitelmia ja laajentaa niiden sisältöä.