Kuntalaisraadit ja puntaroivat kansalaiskeskustelut osallistumisen ja vaikuttamisen muotoina kuntien osallisuusohjelmissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuntalaisraateja ja puntaroivia kansalaiskeskusteluja kuntien osallisuusohjelmissa.

Tutkimuskysymyksinä ovat, miten kuntalaisraateja ja puntaroivia kansalaiskeskusteluja kuvataan kuntien osallisuusohjelmissa, miten kuntien osallisuusohjelmissa kuvataan osallistumisen vaikuttavuutta ja miten hyvän hallinnon periaatteet näkyvät kuntien osallisuusohjelmissa.

Tutkielman aineisto muodostuu 17 Suomen suurimman kunnan osallisuusohjelmista. Osallisuusohjelmat ladataan avoimesta internetistä. Tutkittujen kuntien asukasmäärä on noin puolet koko Suomen asukasmäärästä. Osallisuusohjelmat tutkitaan laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä dokumenttianalyysin viitekehyksessä.

Kuntalaisraatien määritelmänä käytetään kuntalain 22.2 §:stä ja sen esitöistä johdettua määritelmää ja puntaroivien kansalaiskeskustelujen määritelmänä politiikan tutkimuksen puntaroivan demokratian tutkimuksesta tulevaa määritelmää. Oikeuslähteitä tutkitaan oikeuslähdeopin menetelmällä ottaen huomioon normihierarkian. Tutkielmassa havaitaan, että määritelmät eivät täysin vastaa toisiaan. Tämän vuoksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka puntaroivan kansalaiskeskustelun ideaali vastaa kuntalaisraadin määritelmää ja kuinka kuntalaisraadit ja puntaroivat kansalaiskeskustelut näkyvät kuntien osallisuusohjelmissa. Tarkastelun avulla voidaan tuottaa tietoa puntaroivan demokratian ilmenemisestä osallisuusohjelmissa nykyisen kuntalainsäädännön puitteissa.

Keskeisinä tuloksina on havainto siitä, että kuntalaisraatien kuvaukset tutkituissa osallisuusohjelmissa ovat niukkoja, vaikkakin erilaisia raateja kuvataan aineistossa. Puntaroivaan kansalaiskeskusteluun kuuluvaa satunnaistettua osallistujavalintaa ei kuvata raatien yhteydessä yhtä tapausta lukuun ottamatta. Raateja järjestetään alueellisesti, teemakohtaisesti, välinelähtöisesti (verkkoraadit) ja painottaen erityisryhmien osallistumista. Raadit toteutetaan pääosin kunnan tai kunnan osan tasolla.

Osallistumisen vaikuttavuutta kuvataan osallisuusohjelmissa monipuolisesti. Olennaista vaikuttavuuden kannalta on asukaslähtöisyys ja asukkaiden näkeminen kumppaneina. Vuorovaikutuksellisuuden korostaminen asukkaiden ja kunnan työntekijöiden kohtaamisessa nähdään tärkeänä. Kunnan sisäinen organisoituminen osallisuuden edistämiseksi nähdään edistävän kunnan toiminnallista kykyä ja kulttuuria osallisuustyöhön ja parantavan sen vaikuttavuutta. Hyvän hallinnon periaatteet osallisuustyössä näkyvät ennen kaikkea kansanvaltaisuuden korostumisessa, toiminnan avoimuutena, tasa-arvoisuutena ja erityisryhmien huomioimisena ja saavutettavuutena.

Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kuntien osallisuusohjelmissa toteutuu kuntalain mukainen kuntalaisraatien mukainen osallistumis- ja vaikuttamismuoto. Nykytilanteessa kuntalaisraadit eivät vastaa kuitenkaan samaa mitä puntaroivien kansalaiskeskustelujen ideaalimallissa tarkoitetaan. Kuntalaisraadit ovat suunnitteluosallisuuteen kohdistuvia eikä niillä aina ole vakiintunutta asemaa kunnan päätöksenteon tukena. Tutkielmassa pohditaankin mahdollisuutta syventää kuntalaisraatien ja puntaroivien kansalaiskeskusteluiden soveltamista kunnissa vakiinnuttamalla niitä osaksi päätöksenteon rakenteita.