Rahavastike osakevaihdossa

Abstract

Elinkeinoverolain yritysjärjestelysäännökset on alun perin implementoitu Euroopan unionin yritysjärjestelydirektiivin seurauksena. Direktiivin tavoitteena on mahdollistaa yritysjärjestelyt veroneutraalisti Euroopan unionin sisällä poistamalla verotuksellisia esteitä. Osakevaihto on oikein toteutettuna yksi veroneutraaleista yritysjärjestelyistä sulautumisen, jakautumisen ja liiketoimintasiirron ohella, kun se toteutetaan EVL 52 f §:n mukaisesti. Osakevaihdossa sallitaan osakkeiden lisäksi rajattu määrä rahavastiketta, mutta rahavastikkeen käsitettä ei ole elinkeinoverolaissa tai sen esitöissä tarkemmin määritelty. Vuoden 2026 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella osakevaihdossa sallittu rahavastikkeen enimmäismäärä nostettiin 10 prosentista 50 prosenttiin, mikä eriyttää osakevaihdon rahavastikesääntelyn sulautumista ja jakautumista koskevasta sääntelystä.

Tutkielman tavoitteena on selkeyttää rahavastikkeen käsitettä osakevaihdossa sekä määritellä edellytykset, joilla erilaisia suorituksia on tai ei ole katsottava rahavastikkeeksi. Tutkielmassa tarkastellaan ensin rahan yleistä määritelmää ja sen suhdetta rahavastikkeen käsitteeseen, erityisesti tarkastellaan rahan määritelmää suhteessa kryptovaluuttoihin ja kryptovaluuttojen soveltuvuutta rahavastikkeeksi. Toiseksi tutkitaan rahavastikkeen luonnetta, sen enimmäismäärän laskentatapaa sekä esimerkiksi lisäkauppahinnan ja osingon soveltuvuutta rahavastikkeeksi ja eroa lain perusteella maksetun ja sopimukseen perustuvan rahavastikkeen välillä. Kolmanneksi tarkastellaan sitä, missä tilanteessa useamman osakevaihdon tai osakevaihdon ja käteisellä toteutettujen kauppojen tulkitaan olevan samaa kokonaisuutta ja missä tilanteissa taas nämä ovat erillisiä, ja mikä on sopimuksellisen yhteyden ja toisaalta ajallisen yhteyden merkitys arvioinnissa.

Tutkielma on lainopillinen tutkimus, jonka tavoitteena on tulkita nykyistä osakevaihdon rahavastikkeen oikeustilaa oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta hyödyntäen. Tutkielmassa on käyty läpi niin kotimaisia korkeimman hallinto-oikeuden kuten KHO 2003:13, KHO 2014:151 ja KHO 2020:71 sekä keskusverolautakunnan ratkaisuja kuin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioita kuten C-321/05 Kofoed. Oikeuskäytännöllä on ollut keskeinen rooli rahavastikkeen käsitteen sisällön määrittämisessä, sillä lainsäädäntö tai sen esityöt eivät anna rahavastikkeen käsitteelle yksiselitteistä määritelmää.

Tutkielmassa tullaan johtopäätökseen, että vain suoritukset, jotka ovat aitoa vastiketta hankintaliiketoimesta ja joista on sitovasti sovittuja osakevastikkeen lisäksi voivat olla luonteeltaan osakevaihdon rahavastiketta. Kryptovaluuttoja ei nykyisessä oikeustilassa todennäköisesti olisi pidettävä elinkeinoverolaissa tarkoitettuna rahavastikkeena muun muassa niiden arvon epävakauden sekä yleisen hyväksyttävyyden puutteen vuoksi. Ajallisen yhteyden ei nähdä olevan yhtä merkityksellistä kuin sopimuksellisen yhteyden arvioitaessa sitä katsotaanko kahden osakevaihdon tai osakevaihdon ja rahaa vastaan toteutetun kaupan kuuluvan samaan kokonaisuuteen.