Evidence-Based Intervention on Occupational Stress and Burnout Management among Schoolteachers

Abstract

Stressi ja työuupumus ovat merkittäviä psykososiaalisia työperäisiä vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat sekä yksilöihin että organisaatioihin. Opettajan työ on maailmanlaajuisesti yksi stressaavimmista ammateista. Vaikka opettajien tukemiseksi on kehitetty useita interventioita, systemaattinen näyttö – erityisesti matalan ja keskitulotason maista – on edelleen rajallista. Tällä väitöskirjalla on kolme tavoitetta: (1) selvittää toisen asteen opettajien stressin ja työuupumuksen yleisyys ja niihin liittyvät tekijät; (2) toteuttaa systemaattinen katsaus ja meta-analyysi työperäisten interventioiden vaikuttavuudesta stressin ja työuupumuksen hallinnassa; sekä (3) arvioida tietoisuustaitoihin perustuvan kognitiivisen käyttäytymisterapian (Mindfulness-Based Cognitive Behavioural Therapy, MB-CBT) vaikutusta toisen asteen opettajien työuupumukseen.

Satunnaistetun tutkimuksen lähtötilanteen kysely toteutettiin 218 opettajalle 37 satunnaisesti valitusta yhteisökoulusta Kathmandussa, Nepalissa. Opettajien työuupumusta mitattiin validoidulla nepalinkielisellä Maslach Burnout Inventory – Educators Survey (MBI-ES) -mittarilla, joka sisältää kolme osa-aluetta: emotionaalinen uupumus (EE), depersonalisaatio (DP) ja henkilökohtainen saavutuksellisuus (PA). Korkeammat EE- ja DP-pisteet sekä matalammat PA-pisteet ilmensivät korkeampaa uupumusta. Työuupumukseen liittyviä sosiodemografisia, elämäntapa- ja työperäisiä tekijöitä analysoitiin varianssianalyysin (ANOVA) ja monimuuttujaisen lineaarisen regressiomallin avulla.

Toista tavoitetta varten toteutettiin systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista Medline, PsycINFO, CINAHL ja Education Research Complete. Katsaukseen sisällytettiin satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ja ennen–jälkeen-asetelmaa käyttävät tutkimukset, joissa arvioitiin stressiä (esim. Perceived Stress Scale, Teacher Stress Inventory) tai työuupumusta (esim. Maslach Burnout Inventory, Brief Symptom Inventory, Global Severity Index). Näytön laatua arvioitiin risk of bias -menetelmällä sekä GRADE-kriteereillä.

Kolmatta tavoitetta varten toteutettiin klusterisatunnaistettu kontrolloitu tutkimus vuonna 2021, johon osallistui 218 opettajaa 37 koulusta. Heidät satunnaistettiin interventioryhmään (n=102) ja kontrolliryhmään (n=116). Interventioryhmän opettajat saivat MB-CBT-intervention, kun taas kontrolliryhmä jatkoi tavanomaisia toimintojaan. Työuupumusta mitattiin MBI-ES-mittarilla lähtötilanteessa ja yhden kuukauden seurannassa. Ryhmien sisäisiä ja välisiä eroja analysoitiin ANOVA-menetelmällä.

Lähtötilanteessa (Tutkimus I) MBI-ES:n keskiarvopisteet olivat 14,99 (EE), 4,18 (DP) ja 42,11 (PA). Korkean EE:n ja DP:n esiintyvyys oli 8 %, ja korkean PA:n 11 %. Kokonaisuudessaan työuupumuksen esiintyvyys nepalilaisilla opettajilla oli 15 %. Huono tai kohtalainen työkyky liittyi korkeampaan työuupumukseen kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. Työuupumus oli yhteydessä sosiodemografisiin, elämäntapa- ja työperäisiin tekijöihin. Systemaattinen katsaus (Tutkimus II) tunnisti 26 kelpoista tutkimusta 27 artikkelista (24 RCT:tä, 2 ennen–jälkeen-tutkimusta). Meta-analyysi osoitti MB-CBT-interventioiden myönteisen vaikutuksen (yhdistetty estimaatti −2,34; 95 %:n LV −3,32 – −1,35), vaikka tutkimusten välinen heterogeenisyys oli korkea (I²=88 %). Näytön laatu oli kohtalainen. Satunnaistetussa tutkimuksessa (Tutkimus III) interventiolla ei havaittu merkitsevää vaikutusta. Ryhmien välisessä analyysissä post-testissä suurin muutos havaittiin EE:ssa (keskimuutos 2,01; 95 %:n LV −0,59–4,62). DP:n ja PA:n keskimuutokset olivat vastaavasti 0,70 (−0,46–1,87) ja 0,72 (−1,08 – 2,51). DP:n muutos oli interventioryhmässä vähäinen, mutta kontrolliryhmässä suurempi, kun taas PA kasvoi lähtötilanteesta post-testiin molemmissa ryhmissä.

Nepalilaisten koulunopettajien keskuudessa havaittiin korkea työuupumuksen esiintyvyys, ja kolmasosa raportoi kohtalaista tai korkeaa uupumusta. Heikko työkyky oli yksi merkittävimmistä työuupumukseen liittyvistä tekijöistä. Systemaattinen katsaus osoitti, että tietoisuustaitoihin perustuvat interventiot ja kognitiivinen käyttäytymisterapia vähentävät opettajien stressiä ja työuupumusta kohtalaisen vahvan näytön perusteella. Satunnaistettu tutkimus ei kuitenkaan osoittanut MB-CBT-intervention vaikuttavuutta työuupumuksen lievittämisessä, vaikka molemmissa tutkimusryhmissä havaittiin ajan myötä työuupumuksen vähenemistä.

Stress and burnout are major psychosocial work-related hazards that affect both individuals and organizations. Teaching is considered one of the most stressful occupations worldwide. Although various interventions have been developed to support teachers, systematic evidence, particularly from low- and middle-income countries, remains limited. This doctoral dissertation has three aims: (1) to determine the prevalence and associated factors of stress and burnout among secondary school teachers; (2) to systematically review and meta-analyse the effectiveness of work-based interventions for managing stress and burnout; and (3) to evaluate the effect of a Mindfulness-Based Cognitive Behavioural Therapy (MB-CBT) intervention on occupational burnout among secondary schoolteachers.

A survey was conducted as a baseline study of randomized trial among 218 teachers from 37 randomly selected community schools in Kathmandu, Nepal. The validated Nepali version of the Maslach Burnout Inventory-educators Survey (MBI-ES) was used to measure occupational burnout of teachers across three subscales: emotional exhaustion (EE), depersonalization (DP), and personal accomplishment (PA). Higher EE and DP scores, and lower PA scores, indicated higher burnout. Socio-demographic, lifestyle, and work-related factors associated with burnout were analyzed using Analysis of Variance (ANOVA) and multivariable linear regression.

For the second aim, a systematic review and meta-analysis was conducted. Literature was searched using Medline, PsycINFO, CINAHL, and Education Research Complete. Eligible randomized controlled trials and pre–post designs studies assessing stress (e.g., Perceived Stress Scale, Teacher Stress Inventory) or burnout (e.g., Maslach Burnout Inventory, Brief Symptom Inventory, Global Severity Index) were included. Risk of bias and Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation (GRADE) criteria assessed quality of evidence and synthesize findings.

To address the third aim, a cluster randomized controlled trial was conducted in 2021 among 218 teachers from 37 schools, randomized into intervention (n=102) and control (n=116) arms. The teachers in the intervention arm received MB-CBT, whereas the control arm continued their usual activities. Burnout was measured using the MBI-ES at baseline and one-month follow-up. Within- and between-group differences were assessed using ANOVA.

At baseline (Study I), mean MBI-ES scores were 14.99 (EE), 4.18 (DP), and 42.11 (PA), with prevalence estimates of 8% for high EE, 8% for high DP, and 11% for high PA. The overall burnout prevalence in Nepali schoolteachers was 15%. Teacher burnout was associated with sociodemographic, lifestyle, and occupational factors. Poor-moderate work ability was associated with higher burnout across all three dimensions. The systematic review (Study II) identified 26 eligible studies from 27 articles (24 Randomised Controlled Trials (RCTs), and 2 pre–post studies). Meta-analysis showed a beneficial effect of MB-CBT interventions (pooled estimate -2.34, 95% CI -3.32 to -1.35), although heterogeneity between studies was high (I²=88%). The quality of evidence was moderate. In the RCT (Study III), no significant effect of intervention was found. Nevertheless, between-group analysis at post-test showed the highest change in EE (Mean change 2.01, 95% CI -0.59, 4.62). The mean change in DP and PA was 0.70 (-0.46, 1.87) and 0.72 (-1.08, 2.51) respectively. The within group change in mean DP was small in the intervention, but larger in the controls, while the mean PA increased from baseline to post-test in both arms.

High prevalence of burnout among schoolteachers in Nepal was found with one third reported moderate to high burnout. Poor work ability was one of the most significant factors associated with burnout. The systematic review found that mind-fulness-based interventions and cognitive behavioural therapy reduced teachers' stress and burnout, with moderate quality evidence. However, the RCT study showed no effect of MB-CBT intervention in alleviating burnout among schoolteachers, although reduced burnout levels were observed within groups in both study arms over time.