Erityisherkkyys voimavarana sosiaalialan työssä
Tapaninen, Jasmin (2026)
2026
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-09-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202609049559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202609049559
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten erityisherkkyys näyttäytyy voimavarana sosiaalialan työssä. Erityisherkällä tarkoitetaan tässä tutkielmassa itsensä erityisherkäksi identifioivaa henkilöä. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esiin erityisherkkien subjektiivisia kokemuksia voimavaroistaan sosiaalialan vaativassa työssä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu erityisherkkyyden käsitettä rajaavasta sekä erityisherkkyyttä ilmiönä käsittelevästä akateemisesta tutkimuksesta. Lisäksi taustoitetaan työn vaatimusten ja voimavarojen teoriaa (job demands-resources theory, JD-R) sekä sosiaalialan erityistä työtä erityisesti työn vaatimusten, kuten emotionaalisen työn teorian kautta. Laadullisen tutkimuksen aineisto on kerätty sosiaalialan ammattilaisilta sekä työkokemusta omaavilta alan opiskelijoilta kirjoituspyynnöllä vapaamuotoisista kirjoituksista lokakuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin sekä teemoittelun keinoin. Analyysin tuloksina syntyi neljä teemaa, joita ovat 1) Aistiminen, intuitio ja havainnointi; 2) Syvällinen ajattelu, ymmärrys ja kohtaaminen; 3) Tunteiden tunteminen, sääntely ja ilmaiseminen; sekä 4) Herkkyys suhteessa työyhteisöön.
Kirjoituksissa tuodaan esiin lukuisia erityisherkkyyden mahdollistamia kykyjä, taitoja tai ominaisuuksia, jotka näyttäytyvät voimavaroina työssä monin tavoin. Voimavaroina nähdään erityiset kyvyt havainnointiin, ilmapiirin tai toisten ihmisten tunteiden aistimiseen sekä intuitiivisten havaintojen tekemiseen. Vahvuuksina näyttäytyvät toisten ihmisten kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja tunneälyyn liittyvät taidot niin asiakastyössä kuin työyhteisössäkin. Etenkin asiakastyössä vahvojen tunnereaktioiden sekä empaattisuuden nähdään mahdollistavan aitojen tunteiden, kuten välittämisen osoittamista ja eettistä sekä inhimillistä kohtaamista. Erityisherkkyydestä kumpuaviin ajattelun kykyihin liitetään kyvyt refleksiivisyyteen, laajojen kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä asioiden pohtimiseen syvällisesti ja eri näkökulmista.
Aineiston perusteella erityisherkkyyden nähdään vahvistavan kokemusta työn merkityksellisyydestä. Tutkimukseni johtopäätös on, että erityisherkkyyden mahdollistamat taidot, kyvyt tai ominaisuudet voivat tukea työntekijää työssä, jota määrittävät muun muassa institutionaaliset, eettiset sekä emotionaaliset vaatimukset. Parhaimmillaan erityisherkkyyteen linkittyy potentiaalia, jonka hyödyntämiseen erityisherkille työntekijöille on tarpeen tarjota tilaa sekä mahdollisuuksia.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu erityisherkkyyden käsitettä rajaavasta sekä erityisherkkyyttä ilmiönä käsittelevästä akateemisesta tutkimuksesta. Lisäksi taustoitetaan työn vaatimusten ja voimavarojen teoriaa (job demands-resources theory, JD-R) sekä sosiaalialan erityistä työtä erityisesti työn vaatimusten, kuten emotionaalisen työn teorian kautta. Laadullisen tutkimuksen aineisto on kerätty sosiaalialan ammattilaisilta sekä työkokemusta omaavilta alan opiskelijoilta kirjoituspyynnöllä vapaamuotoisista kirjoituksista lokakuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin sekä teemoittelun keinoin. Analyysin tuloksina syntyi neljä teemaa, joita ovat 1) Aistiminen, intuitio ja havainnointi; 2) Syvällinen ajattelu, ymmärrys ja kohtaaminen; 3) Tunteiden tunteminen, sääntely ja ilmaiseminen; sekä 4) Herkkyys suhteessa työyhteisöön.
Kirjoituksissa tuodaan esiin lukuisia erityisherkkyyden mahdollistamia kykyjä, taitoja tai ominaisuuksia, jotka näyttäytyvät voimavaroina työssä monin tavoin. Voimavaroina nähdään erityiset kyvyt havainnointiin, ilmapiirin tai toisten ihmisten tunteiden aistimiseen sekä intuitiivisten havaintojen tekemiseen. Vahvuuksina näyttäytyvät toisten ihmisten kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja tunneälyyn liittyvät taidot niin asiakastyössä kuin työyhteisössäkin. Etenkin asiakastyössä vahvojen tunnereaktioiden sekä empaattisuuden nähdään mahdollistavan aitojen tunteiden, kuten välittämisen osoittamista ja eettistä sekä inhimillistä kohtaamista. Erityisherkkyydestä kumpuaviin ajattelun kykyihin liitetään kyvyt refleksiivisyyteen, laajojen kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä asioiden pohtimiseen syvällisesti ja eri näkökulmista.
Aineiston perusteella erityisherkkyyden nähdään vahvistavan kokemusta työn merkityksellisyydestä. Tutkimukseni johtopäätös on, että erityisherkkyyden mahdollistamat taidot, kyvyt tai ominaisuudet voivat tukea työntekijää työssä, jota määrittävät muun muassa institutionaaliset, eettiset sekä emotionaaliset vaatimukset. Parhaimmillaan erityisherkkyyteen linkittyy potentiaalia, jonka hyödyntämiseen erityisherkille työntekijöille on tarpeen tarjota tilaa sekä mahdollisuuksia.