Between Openness and Caution : Researchers, Universities, and International Research Collaboration in EU–China Academic Relations

Abstract

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka Kiinan kanssa tehtävää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ympäröivät muuttuvat institutionaaliset olosuhteet koettiin ja tulkittiin sekä kuinka valitut eurooppalaiset ja kiinalaiset tahot toimivat niiden välittäjinä vuosina 2014–2024. Tutkimus sijoittaa EU:n ja Kiinan välisen yhteistyön osaksi kansainvälistä tutkimusyhteistyötä koskevaa laajempaa kirjallisuutta. Se perustuu laadulliseen, tulkinnalliseen ja abduktiiviseen tutkimusasetelmaan, jossa yhdistyvät puolistrukturoidut haastattelut, asiakirja-analyysi ja pitkäaikaiseen kenttätyöhön perustuvat havainnot kolmessa toisiinsa kytkeytyvässä osatutkimuksessa. Empiirisesti tutkimuksessa tarkastellaan (1) eurooppalaisten tutkijoiden kokemuksia Kiinan akateemisessa ympäristössä, (2) Kiinan osaajapolitiikan roolia eurooppalaisia toimijoita koskevan akateemisen liikkuvuuden ja tutkimusyhteistyön organisoinnissa sekä (3) kiinalais-saksalaisen akateemisen yhteisorganisaation reaktioita muuttuviin institutionaalisiin olosuhteisiin. Teoreettisesti integroitu tutkimus nojaa ensisijaisesti uusinstitutionaaliseen teoriaan, jota täydentävät näkökulmat institutionaalisten logiikkojen väliseen arbitraasiin, kilpailullisiin maahanmuuttojärjestelmiin ja vertailevaan pääoman kasautumiseen.

Tulokset osoittavat, että muuttuvat institutionaaliset olosuhteet muokkasivat EU:n ja Kiinan välisen kansainvälisen tutkimusyhteistyön legitimiteettiympäristöä. Samalla olemassa olevat jännitteet tulivat näkyvämmiksi ja uusien paineiden vaikutukset korostuivat. Aiemmin tavanomaisina kansainvälistymisen muotoina pidetyt toiminnot joutuivat yhä useammin tarkastelun, perustelujen ja strategisen uudelleenasemoinnin kohteiksi. Tutkijat, yliopistot ja akateemiset organisaatiot toimivat muuttuvien olosuhteiden välittäjinä urastrategioiden, osaajahallinnan mekanismien ja organisatoristen uudelleenjärjestelyjen avulla. Tämän seurauksena EU:n ja Kiinan välisestä kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä tuli aiempaa ehdollisempaa, valikoivampaa ja strategisemmin neuvoteltua. Muuttuvat olosuhteet kuitenkin pikemminkin voimistivat kuin loivat monia taustalla olevia jännitteitä. Tulokset osoittavat, että kansainvälinen tutkimusyhteistyö voi jatkua kiistanalaisten legitimiteettiolosuhteiden vallitessa institutionaalisen välityksen, legitimiteetin hallinnan ja organisatorisen sopeutumisen avulla. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, kuinka kansainvälistä tutkimusyhteistyötä organisoidaan uudelleen institutionaalisen kompleksisuuden, geopoliittisen epävarmuuden sekä avoimuutta ja varovaisuutta koskevien kilpailevien odotusten vallitessa.

This dissertation examines how changing institutional conditions surrounding international research collaboration with China were experienced, interpreted, and mediated by selected European and Chinese actors between 2014 and 2024. Situating EU–China collaboration within the broader literature on international research collaboration (IRC), the study employs a qualitative, interpretivist, and abductive research design that combines semi-structured interviews, document analysis, and long-term fieldwork observations across three interconnected sub-studies. Empirically, it examines (1) the experiences of European researchers in Chinese academia, (2) the role of Chinese talent policies in organizing academic mobility and research collaboration involving European actors, and (3) organizational responses within a Sino–German joint academic institution operating under changing institutional conditions. Theoretically, the integrated inquiry draws primarily on neo-institutional theory, complemented by perspectives on institutional arbitrage of logics, competitive immigration regimes, and comparative capital accumulation.

The findings suggest that changing institutional conditions altered the legitimacy environment surrounding EU-China IRC, increasing the visibility of existing tensions and making emerging pressures more consequential. Activities previously understood as routine forms of internationalization increasingly became subject to scrutiny, justification, and strategic repositioning. Researchers, universities, and academic organizations responded by mediating these changing conditions through career strategies, talent governance mechanisms, and organizational reconfiguration. As a result, EU-China IRC became increasingly conditional, selective, and strategically negotiated. However, these changes aggravated rather than created many of the underlying tensions. The findings demonstrate that IRC can persist under contested legitimacy conditions through processes of institutional mediation, legitimacy management, and organizational adaptation. The study contributes to our understanding how international research collaboration is reorganized under institutional complexity, geopolitical uncertainty, and competing expectations between openness and caution.