CSRD-direktiivin vaikutukset pk-yritysten elinkeinovapauteen Suomessa: Kestävyysraportointidirektiivin vaikutusten oikeasuhtaisuus pk-yritysten näkökulmasta
Kankkonen, Ella (2026)
2026
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2026-09-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202609019460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202609019460
Tiivistelmä
Yritystoiminnan vastuullisuutta koskeva sääntely on Euroopan unionissa jatkuvasti kehittyvä sekä ajankohtainen sääntelynala. Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU:n kestävyysraportointidirektiivin eli CSRD-direktiivin mahdollisia vaikutuksia Suomessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten elinkeinovapauden tosiasiallisten edellytysten toteutumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, miten direktiivin asettamat velvoitteet sekä niiden välilliset vaikutukset vaikuttavat pk-yritysten mahdollisuuksiin harjoittaa elinkeinoaan mahdollisimman vapaasti. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan sääntelyn vaikutusten oikeasuhtaisuutta suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta, joka on yksi hyvän hallinnon keskeisimmistä oikeusperiaatteista.
CSRD-direktiivin tavoitteena on lisätä etenkin yritystoiminnan kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä EU:n alueella. Direktiivi on kuitenkin merkittävästi laajentanut yritystoimintaan kohdistuvaa sääntelyä sekä sääntelystä muodostuvia velvollisuuksia kuten raportointivaatimuksia. Vaikka kaikki pk-yritykset eivät kuulu suoraan direktiivin soveltamisalaan, kohdistuu niihin välillisiä vaikutuksia esimerkiksi osana suurempien yritystoimijoiden arvoketjujen. Tutkielmassa näitä vaikutuksia tarkastellaan erityisesti Suomen perustuslain 18 §:ssä sekä EU:n perusoikeuskirjan 16 artiklassa turvatun elinkeinovapauden näkökulmasta.
Tutkimuksessa arvioidaan lisäksi sääntelyn hyötyjen ja haittojen välistä suhdetta. Kestävyysraportoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia sekä ympäristöllisiä hyötyjä, jotka ovat myös merkittäviä EU:n pitkänaikavälin tavoitteita. Toisaalta raskas ja yksityiskohtainen sääntely voi muodostaa pk-yrityksille suhteettomia vaikutuksia. Erityisesti yrityksen koon, resurssien sekä toimialan huomioiminen muodostuvat keskeisiksi tekijöiksi, kun arvioidaan sääntelyn oikeasuhtaisuutta. Tutkimuksessa arvioidaan, miten EU:n tuore Omnibus I-muutosdirektiivi on kykeneväinen huomioimaan pk-yritysten erityisluonteisuutta raskaan sääntelyn kohteena. Tutkimuksessa arvioidaan, tarjoaako Omnibus I ratkaisun nykyisen lainsäädännön muokkaamiseksi tarkoituksenmukaisemmaksi samalla turvaten pk-yrityksille mahdollisimman optimaalisen sääntelykentän harjoittaa elinkeinoa.
Tutkimustulosten perusteella CSRD-direktiivin ei voida katsoa suoraan loukkaavan pk-yritysten elinkeinovapautta. Sääntelyn välilliset vaikutukset voivat kuitenkin heikentää elinkeinovapauden tosiasiallisia toteutumismahdollisuuksia sekä aiheuttaa suhteettomia vaikutuksia pk-yrityksille. Tutkimustulokset puoltavat sääntelyn jatkuvaa arviointia sekä kehittämistä myös Omnibus I:n lisäksi. Sääntelyn tulee olla tulevaisuudessa yrityksen kokoon, resursseihin ja toimintaan nähden oikeasuhtaista. Näin voidaan turvata EU:n kestävyystavoitteiden toteutuminen, EU:n kilpailukyvyn edellytykset sekä pk-yritysten elinkeinovapauden huomioiminen myös tulevaisuudessa.
CSRD-direktiivin tavoitteena on lisätä etenkin yritystoiminnan kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä EU:n alueella. Direktiivi on kuitenkin merkittävästi laajentanut yritystoimintaan kohdistuvaa sääntelyä sekä sääntelystä muodostuvia velvollisuuksia kuten raportointivaatimuksia. Vaikka kaikki pk-yritykset eivät kuulu suoraan direktiivin soveltamisalaan, kohdistuu niihin välillisiä vaikutuksia esimerkiksi osana suurempien yritystoimijoiden arvoketjujen. Tutkielmassa näitä vaikutuksia tarkastellaan erityisesti Suomen perustuslain 18 §:ssä sekä EU:n perusoikeuskirjan 16 artiklassa turvatun elinkeinovapauden näkökulmasta.
Tutkimuksessa arvioidaan lisäksi sääntelyn hyötyjen ja haittojen välistä suhdetta. Kestävyysraportoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia sekä ympäristöllisiä hyötyjä, jotka ovat myös merkittäviä EU:n pitkänaikavälin tavoitteita. Toisaalta raskas ja yksityiskohtainen sääntely voi muodostaa pk-yrityksille suhteettomia vaikutuksia. Erityisesti yrityksen koon, resurssien sekä toimialan huomioiminen muodostuvat keskeisiksi tekijöiksi, kun arvioidaan sääntelyn oikeasuhtaisuutta. Tutkimuksessa arvioidaan, miten EU:n tuore Omnibus I-muutosdirektiivi on kykeneväinen huomioimaan pk-yritysten erityisluonteisuutta raskaan sääntelyn kohteena. Tutkimuksessa arvioidaan, tarjoaako Omnibus I ratkaisun nykyisen lainsäädännön muokkaamiseksi tarkoituksenmukaisemmaksi samalla turvaten pk-yrityksille mahdollisimman optimaalisen sääntelykentän harjoittaa elinkeinoa.
Tutkimustulosten perusteella CSRD-direktiivin ei voida katsoa suoraan loukkaavan pk-yritysten elinkeinovapautta. Sääntelyn välilliset vaikutukset voivat kuitenkin heikentää elinkeinovapauden tosiasiallisia toteutumismahdollisuuksia sekä aiheuttaa suhteettomia vaikutuksia pk-yrityksille. Tutkimustulokset puoltavat sääntelyn jatkuvaa arviointia sekä kehittämistä myös Omnibus I:n lisäksi. Sääntelyn tulee olla tulevaisuudessa yrityksen kokoon, resursseihin ja toimintaan nähden oikeasuhtaista. Näin voidaan turvata EU:n kestävyystavoitteiden toteutuminen, EU:n kilpailukyvyn edellytykset sekä pk-yritysten elinkeinovapauden huomioiminen myös tulevaisuudessa.