Huono-osaisin Suomi

Abstract

Kokoomateos käsittelee huono-osaisten suomalaisten elämää 2020-luvun alkuvuosina. Se valottaa tärkeimpiä voimavaroja ja kriittisimpiä puutteita, jotka vaikuttivat eniten huono-osaisten selviytymiseen haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Huono-osaisuuden monimuotoisuus huomioidaan tuomalla mukaan elämäntyytyväisyyden näkökulma ja sen neljä pilaria: status, osallisuus, palvelut ja toimeentulo. Teos pohjautuu kahteen laajaan kansalliseen kyselyaineistoon, jotka on kerätty hard to survey -menetelmiä hyödyntäen ruoka-avun ja matalan kynnyksen palvelujen piirissä. Lisäksi teoksessa hyödynnetään verrokkina vangeilta kerättyä aineistoa sekä väestökyselyä, joiden avulla voidaan arvioida huono-osaisten ryhmien ja koko väestön välistä sosiaalista etäisyyttä. Tuloksissa korostuvat huono-osaisten rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa arkeensa ja elämänlaatuunsa. Vaikka Suomi on edelleen yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja yhteiskunta mahdollisti huono-osaisille suhteellisen hyvän selviytymisen koronapandemian aikana, erot koko väestöön suhteutettuina ovat säilyneet ja osin kasvaneet elintason, elämänlaadun ja elämäntapojen osalta 2020-luvun alussa.

This edited volume examines the lives of disadvantaged people in Finland during the early 2020s, shedding light on the most important resources and the most critical shortcomings that affected their ability to cope in a challenging societal context. The different aspects of being disadvantaged are considered by incorporating the perspective of life satisfaction and its four pillars: status, participation, services, and livelihood. The volume is based on two extensive national surveys conducted using hard-to-survey methods among recipients of food aid and clients of low-threshold services. In addition, the study draws on survey data collected from prisoners, as well as a population survey, as comparative material. These data make it possible to assess the social distance between disadvantaged groups and the general population. The findings highlight the limited opportunities of disadvantaged people to influence their everyday lives and quality of life. Although Finland remains one of the most egalitarian countries in the world, and society enabled disadvantaged groups to cope relatively well during the COVID-19 pandemic, disparities in comparison with the general population have persisted and, in some respects, widened in the early 2020s with regard to standard of living, quality of life, and lifestyles.