Työelämän induktiovaiheen käytännöt varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisen identiteetin muovaajana uran alkuvaiheessa
Salonen, Anna (2026)
2026
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-08-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202608289349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202608289349
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena induktiovaiheen varhaiskasvatuksen opettajat kokevat oman ammatillisen identiteettinsä ja minäpystyvyytensä sekä kokevatko he työelämänsä alkuvaiheessa saadun tuen riittäväksi.
Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto on hankittu yhden maakunnan sisältä, kolmesta kunnasta/kaupungista. Tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä, joista kullakin oli työkokemusta varhaiskasvatuksen opettajana yhdestä viiteen vuotta. Aineisto kerättiin yksilö- sekä ryhmähaastatteluilla Teams-sovellusta käyttäen. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta voitiin tunnistaa ammatillista identiteettiä kannattelevia tekijöitä, sen muotoutumista haastavia tekijöitä sekä työuran alkuvaiheessa saatua tukea ammatilliseen kasvuun.
Ammatillista identiteettiä kannattelevina osa-alueina koettiin vuorovaikutus, ammatillisen toiminnan käytännöt sekä arvoihin liittyvä pohdinta. Ammatillisen identiteetin muotoutumista tulosten mukaan haastoi kiire, haastavat vuorovaikutustilanteet sekä lasten tarvitsema tuki. Työelämän alussa uutena opettajana saatu tuki vaihteli suunnitelluista rakenteista mentorointeineen ”omilleen jäämiseen” ja itse tarvittavan tiedon etsimiseen.
Ajatellessaan tulevia työvuosia, induktiovaiheen opettajat kokivat erityisesti tarvetta itsevarmuuden kasvattamiseen erilaisissa työelämän tilanteissa. Tärkeänä koettiin myös vuorovaikutustilanteisiin liittyvän varmuuden saaminen sekä oman työn organisoinnin taidot. Oman työn organisoinnin todettiin edellyttävän toimivia rakenteita, jotta työaika riittäisi työtehtävien suorittamiseen.
Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto on hankittu yhden maakunnan sisältä, kolmesta kunnasta/kaupungista. Tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä, joista kullakin oli työkokemusta varhaiskasvatuksen opettajana yhdestä viiteen vuotta. Aineisto kerättiin yksilö- sekä ryhmähaastatteluilla Teams-sovellusta käyttäen. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta voitiin tunnistaa ammatillista identiteettiä kannattelevia tekijöitä, sen muotoutumista haastavia tekijöitä sekä työuran alkuvaiheessa saatua tukea ammatilliseen kasvuun.
Ammatillista identiteettiä kannattelevina osa-alueina koettiin vuorovaikutus, ammatillisen toiminnan käytännöt sekä arvoihin liittyvä pohdinta. Ammatillisen identiteetin muotoutumista tulosten mukaan haastoi kiire, haastavat vuorovaikutustilanteet sekä lasten tarvitsema tuki. Työelämän alussa uutena opettajana saatu tuki vaihteli suunnitelluista rakenteista mentorointeineen ”omilleen jäämiseen” ja itse tarvittavan tiedon etsimiseen.
Ajatellessaan tulevia työvuosia, induktiovaiheen opettajat kokivat erityisesti tarvetta itsevarmuuden kasvattamiseen erilaisissa työelämän tilanteissa. Tärkeänä koettiin myös vuorovaikutustilanteisiin liittyvän varmuuden saaminen sekä oman työn organisoinnin taidot. Oman työn organisoinnin todettiin edellyttävän toimivia rakenteita, jotta työaika riittäisi työtehtävien suorittamiseen.