Curative-Intent Management of Metastatic Colorectal Cancer : Resource Utilisation, Cost-Effectiveness, and Clinical Outcomes
Kontiainen, Joel (2026)
Kontiainen, Joel
Tampere University
2026
Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2026-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4747-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4747-5
Tiivistelmä
Etäpesäkkeinen suolistosyöpä on merkittävä syöpäkuolleisuuden ja terveydenhuollon kustannusten aiheuttaja. Sekä suolistosyövän ennuste että hoitomahdollisuudet ovat modernin syöpälääkehoidon ja etäpesäkekirurgian myötä viime vuosina parantuneet, mutta samalla syövänhoidon kustannukset ovat kasvaneet. Tietoa paranemiseen tähtäävän etäpesäkekirurgian kokonaiskustannuksista ja hoidon kustannusvaikuttavuudesta on vähän.
Tässä väitöskirjassa selvitettiin etäpesäkkeisen suolistosyövän terveydenhuollolle aiheuttamia kustannuksia ja terveyspalveluiden käyttöä, hoidon kustannusvaikuttavuutta sekä hoitotuloksia nykyisten hoitosuositusten mukaisen hoidon aikana. Tutkimus perustui suomalaiseen RAXO-tutkimukseen, johon osallistui 1 086 potilasta. Potilaita oli jokaisesta kahdestakymmenestäyhdestä Suomen suolistosyöpää hoitavasta sairaalasta. Tutkimukseen rekrytointiin potilaita vuosina 2012–2018, minkä jälkeen potilaita seurattiin prospektiivisesti vähintään viisi vuotta. Väitöskirja koostuu kolmesta osatyöstä. Osatyö I on kustannusanalyysi, jossa tarkasteltiin sairausvaihekohtaisia erikoissairaanhoidon kustannuksia ja terveydenhuollon resurssien käyttöä. Osatyö II on kustannusvaikuttavuusanalyysi, jossa Markov-mallin avulla ennustettiin elinaikaisia terveydenhuollon kustannuksia, saavutettavia laatupainotettuja elinvuosia sekä paranemiseen tähtäävän hoidon inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhdetta jarruttavaan hoitoon verrattuna. Osatyö III on prospektiivinen havainnoiva kohorttitutkimus, jossa tutkittiin 215 maksaetäpesäkkeiden vuoksi leikatun potilaan seurannan kustannuksia, taudin uusiutumista, ennustetekijöitä sekä elossaoloa.
Tulosten perusteella terveydenhuollon resurssien käyttö vaihtelee merkittävästi suolistosyövän hoitopolun eri vaiheissa. Kuukausittaiset kustannukset olivat korkeimmat (3 000–4 000 € potilasta kohden) hoitovaiheissa, jotka sisälsivät aktiivisia syöpähoitoja joko kirurgian tai syöpälääkehoitojen muodossa. Kustannukset olivat tätä tasoa myös palliatiivisen hoidon aikana. Toisaalta hoidon jälkeiseen tautivapaaseen vaiheeseen ja hoitotaukoihin liittyvät kustannukset olivat matalia (noin 500 € potilasta kohden kuukaudessa). Paranemiseen tähtäävä hoito johti suurempiin elinkaarikustannuksiin (158 000 € vuoden 2023 hintatasossa) jarruttavaan hoitoon verrattuna (77 000 €), mutta sillä myös saavutettiin enemmän laatupainotteisia elinvuosia. Kun saavutettujen laatupainotteisten elinvuosien erotus (4,17 laatupainotteista elinvuotta) suhteutetaan kustannusten erotukseen, saadaan yhden laatupainotteisen elinvuoden hinnaksi 19 455 €. Yleisesti käytettyihin maksuhalukkuusrajoihin verrattuna kustannus on matala ja tukee käsitystä paranemiseen tähtäävän hoidon kustannusvaikuttavuudesta. Kustannusvaikuttavuusarviolle tehtiin laajat deterministiset herkkyysanalyysit, joissa muun muassa kaltaistettiin parantavan ja jarruttavan hoidon potilaiden ryhmän tärkeimpien ennustetekijöiden osalta. Herkkyysanalyysin eri skenaarioissa laatupainotteisen elinvuoden kustannus pysyi alle 40 000 € tasolla.
Maksaetäpesäkkeiden vuoksi parantavalla tavoitteella leikatuilla suolistosyöpäpotilailla syövän uusiutuminen oli yleistä. Viiden vuoden uusiutumisvapaa elossaolo-osuus oli 36 %. Taudin uusiutumisen yleisyydestä huolimatta kokonaiselossaolo-osuus viiden vuoden kohdalla leikkauksesta pysyi korkeana ollen 62%. Taudin uusiutuminen vain keuhkoon liittyi parempaan tautispesifiseen elossaoloon verrattuna maksauusiutumaan (riskisuhde 0,54), kun taas muut yksittäiset uusiutumiskohteet sekä uusiutuminen useisiin elimiin liittyivät huonompaan tautispesifiseen elossaoloon (riskisuhde 2,43 ja 1,82). Monimuuttuja-analyyseissä miessukupuoli, BRAF V600E -mutaatio, R1-resektio sekä etäpesäkekirurgia ennen primäärikasvaimen leikkausta olivat yhteydessä heikompaan elossaoloon. Toistettu etäpesäkekirurgia uusiutuman jälkeen oli mahdollinen 52 %:lla potilaista ja liittyi parempaan tautispesifiseen elossaoloon. Leikkauksen jälkeisen seurannan radiologiset kustannukset olivat suhteellisen vähäisiä verrattuna kokonaiskustannuksiin.
Tulokset osoittavat, että etäpesäkkeisen suolistosyövän paranemistavoitteinen hoito aiheuttaa terveydenhuollolle merkittäviä kustannuksia. Hoito vaikuttaa silti kokonaisuutena kustannusvaikuttavalta, sillä saavutetut terveyshyödyt kattavat korkeat hoitokustannukset. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että vaikka suolistosyövän uusiutuminen etäpesäkekirurgian jälkeen on yleistä, toistuvat paranemistavoitteiset hoitointerventiot ovat usein mahdollisia ja kokonaiselossaolo on viiden vuoden kohdalla korkea.
Tässä väitöskirjassa selvitettiin etäpesäkkeisen suolistosyövän terveydenhuollolle aiheuttamia kustannuksia ja terveyspalveluiden käyttöä, hoidon kustannusvaikuttavuutta sekä hoitotuloksia nykyisten hoitosuositusten mukaisen hoidon aikana. Tutkimus perustui suomalaiseen RAXO-tutkimukseen, johon osallistui 1 086 potilasta. Potilaita oli jokaisesta kahdestakymmenestäyhdestä Suomen suolistosyöpää hoitavasta sairaalasta. Tutkimukseen rekrytointiin potilaita vuosina 2012–2018, minkä jälkeen potilaita seurattiin prospektiivisesti vähintään viisi vuotta. Väitöskirja koostuu kolmesta osatyöstä. Osatyö I on kustannusanalyysi, jossa tarkasteltiin sairausvaihekohtaisia erikoissairaanhoidon kustannuksia ja terveydenhuollon resurssien käyttöä. Osatyö II on kustannusvaikuttavuusanalyysi, jossa Markov-mallin avulla ennustettiin elinaikaisia terveydenhuollon kustannuksia, saavutettavia laatupainotettuja elinvuosia sekä paranemiseen tähtäävän hoidon inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhdetta jarruttavaan hoitoon verrattuna. Osatyö III on prospektiivinen havainnoiva kohorttitutkimus, jossa tutkittiin 215 maksaetäpesäkkeiden vuoksi leikatun potilaan seurannan kustannuksia, taudin uusiutumista, ennustetekijöitä sekä elossaoloa.
Tulosten perusteella terveydenhuollon resurssien käyttö vaihtelee merkittävästi suolistosyövän hoitopolun eri vaiheissa. Kuukausittaiset kustannukset olivat korkeimmat (3 000–4 000 € potilasta kohden) hoitovaiheissa, jotka sisälsivät aktiivisia syöpähoitoja joko kirurgian tai syöpälääkehoitojen muodossa. Kustannukset olivat tätä tasoa myös palliatiivisen hoidon aikana. Toisaalta hoidon jälkeiseen tautivapaaseen vaiheeseen ja hoitotaukoihin liittyvät kustannukset olivat matalia (noin 500 € potilasta kohden kuukaudessa). Paranemiseen tähtäävä hoito johti suurempiin elinkaarikustannuksiin (158 000 € vuoden 2023 hintatasossa) jarruttavaan hoitoon verrattuna (77 000 €), mutta sillä myös saavutettiin enemmän laatupainotteisia elinvuosia. Kun saavutettujen laatupainotteisten elinvuosien erotus (4,17 laatupainotteista elinvuotta) suhteutetaan kustannusten erotukseen, saadaan yhden laatupainotteisen elinvuoden hinnaksi 19 455 €. Yleisesti käytettyihin maksuhalukkuusrajoihin verrattuna kustannus on matala ja tukee käsitystä paranemiseen tähtäävän hoidon kustannusvaikuttavuudesta. Kustannusvaikuttavuusarviolle tehtiin laajat deterministiset herkkyysanalyysit, joissa muun muassa kaltaistettiin parantavan ja jarruttavan hoidon potilaiden ryhmän tärkeimpien ennustetekijöiden osalta. Herkkyysanalyysin eri skenaarioissa laatupainotteisen elinvuoden kustannus pysyi alle 40 000 € tasolla.
Maksaetäpesäkkeiden vuoksi parantavalla tavoitteella leikatuilla suolistosyöpäpotilailla syövän uusiutuminen oli yleistä. Viiden vuoden uusiutumisvapaa elossaolo-osuus oli 36 %. Taudin uusiutumisen yleisyydestä huolimatta kokonaiselossaolo-osuus viiden vuoden kohdalla leikkauksesta pysyi korkeana ollen 62%. Taudin uusiutuminen vain keuhkoon liittyi parempaan tautispesifiseen elossaoloon verrattuna maksauusiutumaan (riskisuhde 0,54), kun taas muut yksittäiset uusiutumiskohteet sekä uusiutuminen useisiin elimiin liittyivät huonompaan tautispesifiseen elossaoloon (riskisuhde 2,43 ja 1,82). Monimuuttuja-analyyseissä miessukupuoli, BRAF V600E -mutaatio, R1-resektio sekä etäpesäkekirurgia ennen primäärikasvaimen leikkausta olivat yhteydessä heikompaan elossaoloon. Toistettu etäpesäkekirurgia uusiutuman jälkeen oli mahdollinen 52 %:lla potilaista ja liittyi parempaan tautispesifiseen elossaoloon. Leikkauksen jälkeisen seurannan radiologiset kustannukset olivat suhteellisen vähäisiä verrattuna kokonaiskustannuksiin.
Tulokset osoittavat, että etäpesäkkeisen suolistosyövän paranemistavoitteinen hoito aiheuttaa terveydenhuollolle merkittäviä kustannuksia. Hoito vaikuttaa silti kokonaisuutena kustannusvaikuttavalta, sillä saavutetut terveyshyödyt kattavat korkeat hoitokustannukset. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että vaikka suolistosyövän uusiutuminen etäpesäkekirurgian jälkeen on yleistä, toistuvat paranemistavoitteiset hoitointerventiot ovat usein mahdollisia ja kokonaiselossaolo on viiden vuoden kohdalla korkea.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5374]
