Kuninkaan nimissä, valtakunnan puolesta : Klas Kristersson käskynhaltijana Viipurissa 1554–1560

Abstract

Perehdyin tässä tutkimuksessa Klas Kristerssonin toimimiseen käskynhaltijana ja tarkastelin, kuinka Viipuri, Venäjän läheisyys ja kanssakäyminen näkyivät hänen tehtävässään. Tutkin kuninkaan ja käskynhaltijan välistä toimintaa Viipurin käskynhaltijan Klas Kristerssonin ja kuningas Kustaa Vaasan kirjeenvaihdon kautta. Ajallisesti tutkimus sijoittuu vuosiin 1556–1560. Viipurin itäinen sijainti vaikutti käskynhaltijana toimimiseen sekä kuninkaan ja käskynhaltijan väliseen vuorovaikutukseen. 1500-luvulla käskynhaltija oli keskeisessä asemassa valtakunnassa.

Tarkastelin tutkimuskysymyksiä pääasiallisesti Klas Kristerssonin näkökulmasta katsottuna, lisäksi tutkimuksessani käskynhaltijan ja kuninkaan vuorovaikutus on myös keskeisellä sijalla. Paikalla ja maantieteellä oli huomattava merkitys kahden käskyvaltaa käyttävän henkilön keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja vallanjaossa. Maantieteen ja etäisyyden merkitystä nosti Viipurin käskynhaltijan kohdalla Tukholman ja Viipurin välinen etäisyys.

Tutkimuksen keskeisimpänä lähdeaineistona olen käyttänyt Klas Kristerssonin ja Kustaa Vaasan registratuuria. Registratuura on kirjekokoelma, johon on koottu ja julkaistu tietoa hallinnosta ja hallitsijan päätöksistä jäljennöksinä. Klas Kristerssonin registratuura löytyy alkuperäisinä asiakirjoina Tukholman <i>Riksarkivetista</i>. Kustaa Vaasan kirjeet on julkaistu lähdesarjassa <i>Konung Gustaf den förstes registratur</i>.

Tutkimukseni osoittaa, että Kustaa Vaasa määritti varsin pitkälti raamit, joiden sisällä käskynhaltijan tuli toimia, mutta heidän kirjeenvaihdostaan kävi ilmi, että raamit olivat Klas Kristerssonille ja hänen toimenkuvalleen liian ahtaat. Valtakunnan turvallisuuden kannalta oli keskeistä saada pidettyä itäraja hallinnassa, mikä korostui Klas Kristerssonin ja Kustaa Vaasan välisessä yhteydenpidossa. Klas Kristerssonin ja Kustaa Vaasan kirjeenvaihdosta kävi ilmi, että Viipurin käskynhaltijuus oli luottamuksen osoitus, mutta samalla se oli työläs ja vaativa virka.

Tutkimukseni osoittaa, että Kustaa Vaasa olisi halunnut itse päättää Viipuria koskevista asioista, mutta pitkä välimatka jätti hänet toisinaan vaille tietoa. Klas Kristersson joutui käskynhaltijana tekemään enemmän itsenäisiä päätöksiä, kuin kuningas olisi suonut. Vallan vakiinnuttaminen myös valtakunnan rajaseuduilla oli hallitsijalle keskeinen osa oman vallan vahvistamista. Klas Kristersson joutui viranhaltijana hoitamaan eteen tulleita ongelmia sekä maa-alueella että merellä, koska Viipuri sijaitsi sekä itärajan että Itämeren vieressä.

Kustaa Vaasan ja Klas Kristerssonin välinen luottamus ei syntynyt itsestään, sitä täytyi vahvistaa ja ylläpitää jatkuvasti ja luottamuksen määrä myös vaihteli. Viipuri käskynhaltijakuntana määritteli käskynhaltijan tehtävää ja paikka vaikutti myös hänen vallankäyttönsä rajoihin. Maantieteellisen sijainnin merkitys rajaseudun käskynhaltijalle oli huomattava.

In this study, I examined Klas Kristersson as a governor in Vyborg. I studied how Vyborg, the closeness of Russia and the interaction between Klas Kristersson and king Gustav Vasa affected in governors task. The role of the governor and the interaction between the king and the governor was affected by Vyborg's location. In the 16th century, the governor held a central position in the kingdom. I examined interaction and power between the king and the governor by their correspondence. This research is set in time between 1556 and 1560.

I studied the research questions mainly from the perspective of Klas Kristersson, but the interaction between the governor and the king is also central. Place and geography played a significant role in the interaction and in the division of powers between the king and the governor. The long distance between Stockholm and Vyborg emphasised the importance of geography and distance.

Correspondence between Klas Kristersson and Gustav Vasa was the principal source material in my study. Those letters can be found collected in their <i>registraturs</i>, that is their letter collections. The original documents of Klas Kristersson's letters can be found in the National Archives in Stockholm. Gustav Vasa's letters have been published in the source series called <i>Konung Gustaf den förstes registratur</i>.

My research shows that Gustav Vasa significantly defined the framework within Klas Kristersson had to operate. However, their correspondence revealed that the framework was too narrow for his work. For security reasons, it was crucial to keep the eastern border of the kingdom under control. That was often emphasised in the communication between Klas Kristersson and Gustav Vasa. The correspondence between Klas Kristersson and Gustav Vasa revealed that the governorship of Vyborg was a sign of trust. However, at the same time it was arduous and demanding task.

My research shows that Gustav Vasa would have liked to decide on issues concerning Vyborg. Communication between the king and his governor was difficult due to long distance and poor traffic connections. The lack of information caused constantly troubles. However continuous communication between Klas Kristersson and Gustav Vasa was vital for the development of power. Klas Kristersson had to make independent decisions despite kings will to control. Vyborg was located next to the eastern border and also next to the Baltic Sea. Klas Kristersson had to solve problems both on the land and at the sea.

The trust between Gustav Vasa and Klas Kristersson did not arise by itself, it had to be constantly strengthened and maintained. Vyborg defined the role of the governor, and the location also affected on the limits of his ability to exercise power. The importance of geographical location for the governor of the border region was considerable.