Notes on Governance for the Sustainable Built Environment : Climate and Circular Economy Perspective

Abstract

Kaupunkeja ja kaupunkikehityshankkeita on brändätty kiertotalouden tavoitteilla sen noustua poliittiselle agendalle globaalisti. Kaupunkikehityshankkeiden brändäykseen ympäristöystävällisyyteen liittyvillä arvolupauksilla sisältyy kuitenkin viherpesun riski. Tämä johtuu siitä, että arvolupausten edellyttämistä muutoksista rakennetun ympäristön sovelluksissa ja hallinnollisissa käytännöissä ei ole riittävästi tietoa. Tämä väitöskirja pyrkii siksi selvittämään valittujen teemojen osalta, kuinka nykyistä rakennetun ympäristön sääntelyä ja hallintoa pitäisi uudistaa kiertotalouden edistämiseksi.

Tämän väitöskirjan ensimmäinen artikkeli on kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään, kuinka kiertotalouden sovelluksista ja niiden edistämisestä rakennetun ympäristön kontekstissa on keskusteltu. Siinä myös määritellään keskeiset haasteet ja puutteet nykyisessä tietämyksessä tarkentavien osatutkimusten pohjaksi. Työssä korostuu rakennettuun ympäristöön kiertotalouden soveltamisen monialaisuus ja kompleksisuus. Siinä jäsennetään kiertotalouden edistäminen adaptiivisen johtamisen syklinä, jossa keskeiset elementit ovat suunnittelu, käyttöönotto ja arviointi.

Innovaatiomyönteinen toimintaympäristö on kiertotalouden laajan käyttöönoton edellytys. Integroitu energiayhteisö on edustava esimerkki poikkialaiseen ja vertaisten väliseen yhteistoimintaan perustuvasta alustasta, joka voi edistää energian kiertotalouden innovaatioita. Tämä väitöskirja tarkastelee integroidun energiayhteisön toteuttamisedellytyksiä naapuruston kehityshankkeen yhteydessä käyttäen aineistona Hiedanrannan kaupunkikehityshankkeen keskeisille osapuolille toteutettuja puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimuksessa todetaan, että usean korttelin laajuisen integroidun energiayhteisön toteuttaminen edellyttäisi paikallisen jakeluverkkoyhtiön tai kaavoituksen myötävaikutusta sekä julkista rahoitusta. Innovaatiomyönteistä sääntelyn uudistamista tukevan kokeellisen integroidun energiayhteisön toteuttaminen vaatisi siis poikkeuksellista instituutioiden välistä yhteistoimintaa.

Eurooppalaiseen rakennetun ympäristön sääntelyyn sulautuvasta elinkaarilaskennasta on muodostunut keskeinen kiertotalouden innovaatioiden ympäristövaikutusten arviointimenetelmä. Viimeiset kaksi osatutkimusta pohtivat vertailevan analyysin pohjalta elinkaarilaskennan kehittämistarpeita kiertotalouden näkökulmasta. Ensimmäinen näistä tarkastelee vaihtoehtoisia tapoja uudelleenkäytettäväksi suunniteltujen rakennusten ympäristövaikutusten mallintamiseen. Viimeinen artikkeli tarkastelee elinkaarilaskennan epävarmuuksia sahateollisuuden sivuvirtojen kierrätyksen tapauksessa, eli käytettäessä kutterinpurua rakennuseristeenä. Nämä osatutkimukset osoittavat, että Suomessa käytettävät elinkaarilaskennan standardit ohjaavat korostuneesti välittömiin päästövähennyksiin ja puunkäytön lisäämiseen, kestävämmän jätteenkäsittelyn sekä käyttöiän jatkumista tukevien suunnitteluratkaisujen kustannuksella.

Tämä väitöskirja osoittaa, että nykyinen rakennetun ympäristön sääntely ja paikalliset kaupunkikehittämisen käytännöt eivät täysin tue jätehierarkiaa eivätkä kiertotalouden innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Kiertotalouteen siirtymisen vauhdittaminen edellyttää jatkuvaa sääntelyn uudistamista. Sen pohjaksi tarvitaan kriittistä keskustelua, joka perustuu innovaatiomyönteisen johtamisen ja rakennetun ympäristön kiertotalouden sovellusten monipuoliseen ja syvälliseen ymmärrykseen.

Along with the rise of the circular economy on the global political agenda, cities and urban development projects have been branded with circular economy objectives. However, branding urban development projects with green value propositions carries the risk of greenwashing. The risk originates from insufficient information being provided on the required practical changes. This dissertation aims to clarify, in selected subjects, how the current regulation and management of the built environment should be revised to promote the circular economy.

The first article in this dissertation is a literature review that examines how applications of the circular economy and their promotion have been discussed in the context of the built environment. Moreover, it identifies key challenges and gaps in current knowledge as a basis for further sub-studies. The paper highlights the multidisciplinary and complex nature of applying the circular economy to the built environment. It organizes the sources on the promotion of the circular economy under the themes of the adaptive management cycle: design, implementation, and evaluation.

An innovation-friendly environment is a prerequisite for the widespread adoption of the circular economy. The integrated community energy system is a representative example of a cross-sectoral and peer-to-peer collaborative platform that can promote innovation in the circular economy of energy. The second study of this dissertation examines the applicability of the system in the context of a neighborhood through semi-structured interviews with stakeholders in the Hiedanranta urban development project in Tampere, Finland. The study notes that implementing an integrated community energy system experiment involving multiple urban blocks would require the conformity of a local distribution system operator or urban planning. Due to novelty risks, establishing the system needs public funding. The results indicate that experimenting with an integrated community energy system to support legislation reform for sustainable innovations would require exceptional cross-institutional collaboration.

Life cycle assessment, embedded in the regulation of the built environment in multiple European countries, has become a key method for assessing the environmental impact of circular economy innovations. The last two sub-studies utilize comparative analysis to identify shortcomings and suggest improvements in the methodology from the circular economy perspective. The first of these examines alternative ways of modeling the environmental impact of design-for-disassembly buildings. The final article analyses the uncertainties of life cycle assessment in the case of recycling sawmill by-products, specifically when using wood shavings as building insulation. These sub-studies demonstrate that life cycle assessment standards in Finland prioritize instant emission reductions and increased wood use at the expense of more sustainable waste management and long-term sustainable design solutions.

This dissertation demonstrates that current built environment regulation and local urban development practices do not fully support the waste hierarchy and the development and adoption of circular economy innovations. Accelerating the transition to a circular economy requires continuous regulatory reform. It calls for a critical debate based on a comprehensive and in-depth understanding of innovation-friendly management and applications of the circular economy in the built environment.