Luontokadon kehykset Maaseudun Tulevaisuudessa

Abstract

Luontokato on ilmastonmuutoksen rinnalla aikamme keskeisin ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava ympäristöongelma. Aiheen ympärillä käyty julkinen keskustelu on avainroolissa siinä, miten luontokato ongelmana ymmärretään ja miten ongelmaa lähdetään ratkomaan.

Suomessa monet luontokadon torjumiseen tähtäävät toimet koskevat maa- ja metsätaloutta. Tästä syystä tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, miten luontokato esitetään maa- ja metsätalousalan toimijoille keskeisessä mediassa eli Maaseudun Tulevaisuudessa. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten luontokato kehystettiin Maaseudun Tulevaisuuden toimituksen tuottamissa artikkeleissa vuonna 2025. Kehysten lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaiset intressit ja näkökulmat artikkeleissa painottuivat.

Tutkielman aineisto on kerätty Maaseudun Tulevaisuuden verkkoarkistosta puolen vuoden aikajaksolta. Aineistoa on analysoitu kehysanalyysin keinoin ja analyysissa on sovellettu erityisesti Robert Entmanin (1993) ajatuksia kehystämisestä valikointina ja todellisuuden tiettyjen puolien korostamisena. Kehystäminen ymmärretään tässä tutkielmassa myös eri intressiryhmien välineenä nostaa esiin omia näkökulmiaan sekä osana ympäristökysymyksistä julkisessa keskustelussa käytyä merkityskamppailua.

Tulosten perusteella Maaseudun Tulevaisuudessa luontokatoa kehystetään odotetusti erityisesti maa- ja metsätalouden näkökulmasta. Aineistossa korostuu maa- ja metsätaloustuottajien taloudelliset intressit ja omaisuudensuojan puolustaminen. Kotimaisen maa- ja metsätaloustuotannon rooli luontokadon etenemisessä sivuutetaan ja sen sijaan korostetaan esimerkiksi maaseudun perinnebiotooppien roolia luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Aineistossa esiintyy kuitenkin useasti myös kehys, jonka mukaan nykyisillä toimilla luontokatoa ei saada pysäytettyä tavoitellussa ajassa. Huoli esitetään tyypillisesti luontojärjestöjen tai tutkijoiden näkemyksenä, ja kritiikki kohdistuu valtionhallintoon, ei maa- ja metsätalouden käytäntöihin.

Luontokadon syitä ja seurauksia aineistossa käsitellään hyvin vähän ja sen sijaan keskitytään luontokadon torjumiseen liittyvän politiikan seurauksiin. Muiden lajien, tulevien sukupolvien, tutkijoiden sekä ympäristön tilasta huolestuneiden maan- ja metsänomistajien ääni kuuluu aineistossa heikosti.