Jihadistit rakentamassa utopiaa : Legitimaation erilaiset muodot Islamilaisen valtion hallinnossa

Abstract

Jihadistijärjestöjä käsittelevässä tutkimuksessa järjestöjen hallinto ja vallankäytön oikeuttaminen ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle, vaikka jihadistien keskeisenä tavoitteena on pitkällä tai lyhyellä aikavälillä perustaa islamilaiseen lakiin perustuva valtio. Tämä tutkielma käsittelee legitimaation käyttöä jihadistiryhmien hallinnossa tarkastelemalla Islamilaisen valtion (IS) hallintoa vuosina 2014–2017 ensisijaisesti Irakissa ja Syyriassa. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, minkälaisia legitimaatiostrategioita IS käytti hallinnossaan sekä millaisen valtiollisen ihanteen IS pyrki rakentamaan legitimaatiostrategioidensa avulla. Tutkielman tulokset tarjoavat tietyin varauksin näkökulmia myös muiden sunnalaisten jihadistijärjestöjen tutkimukseen järjestöjen samankaltaisten toimintamallien ja tavoitteiden takia.

Tutkielma toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina ja aineistona käytettiin IS:n julkaisemia englanninkielisiä julkaisuja (Dabiq, Rumiyah, Islamic State Report ja Islamic State News). Analyysia ohjaava teoreettinen viitekehys rakentui kolmen erillisen kokonaisuuden päälle, jotka olivat legitimiteettiä ja legitimaatiota käsittelevä kirjallisuus, kapinallishallinnon tutkimus sekä jihadismia käsittelevä kirjallisuus, jossa hyödynnettiin myös jihadistiajattelijoiden omia teoksia. Teoreettinen viitekehys ohjasi etsimään IS:n hallinnosta viittä toiminnan muotoa, jotka ovat ideologinen, henkilökeskeinen, rationaalis-legaalinen ja suoritusperustainen legitimaatio sekä delegitimaatio.

Tuloksista ilmenee, että IS käytti legitimaatiota laajasti osana hallintoaan ja erilaisia legitimaatiostrategioita oli runsaasti. IS hyödynsi kaikkia tutkielmassa tarkasteltuja legitimaation muotoja, mutta aineistossa korostuivat erityisesti ideologiset ja suoritusperustaiset legitimaatiostrategiat. IS:n legitimaatio korosti usein järjestön uskonnollista puhdasoppisuutta ja sitoutumista shariaan, järjestön institutionaalista ja valtiollista luonnetta sekä sen kykyä tuottaa julkisia palveluita ja turvallisuutta. Legitimaation eri muodot eivät toimineet toisistaan irrallisina kategorioina, vaan ne tukivat usein toisiaan IS:n hallinnossa. Tuloksista ilmenee myös legitimaatiossa tapahtunut ajallinen muutos IS:n sotilaallisen tilanteen heikentyessä.

Tutkielman tulokset osoittavat, että legitimaatio oli Islamilaiselle valtiolle strateginen tavoite. Järjestö pyrki järjestelmällisesti rakentamaan ja ylläpitämään legitimiteettiään useiden toisiaan tukevien strategioiden avulla. Tulokset osoittavat, ettei jihadistijärjestöjä tule tarkastella pelkästään terroristisen väkivallan näkökulmasta vaan kokonaisvaltaisempina poliittisina toimijoina.