Kun talous ratkaisee vaalit : Taloudellinen äänestäminen ja vastuun selkeys Suomen eduskuntavaaleissa 2003–2023

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan retrospektiivistä taloudellista äänestämistä, jossa äänestäjät arvioivat mennyttä talouskehitystä ja käyttävät näitä arvioita hallituksen tukemisen tai vastustamisen perusteena Suomen eduskuntavaaleissa vuosina 2003–2023. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten äänestäjien arviot talouden tilasta ovat yhteydessä todennäköisyyteen äänestää istuvaa hallitusta, ja miten hallituskoalitioiden rakenne sekä poliittisen vastuun selkeys selittävät ilmiön ajallista vaihtelua.

Tutkimuksen aineistona hyödynnetään Suomen eduskuntavaalitutkimuksia vuosilta 2003–2023. Aineistoa analysoidaan ristiintaulukointien sekä binääristen logististen regressiomallien avulla. Analyysissä vertaillaan sosiotrooppisen (kansantalous) ja egotrooppisen (oma talous) talousarvion tilastollista yhteyttä äänestyspäätökseen sekä testataan Christopher J. Andersonin (2000) teoriaa vastuun selkeydestä vaalivuosia vertailevien interaktiomallien avulla.

Analyysin tulokset osoittavat, että arviot kansantalouden kehityksestä ovat yhteydessä istuvan hallituksen äänestämiseen, mutta ilmiö on Suomessa luonteeltaan vahvasti sosiotrooppinen. Kun äänestäjä arvioi kansantalouden tilan heikentyneen, todennäköisyys tukea istuvaa hallitusta laskee merkittävästi. Egotrooppisilla talousarvioilla ei havaittu olevan itsenäistä yhteyttä äänestyspäätökseen, kun sosiotrooppinen ulottuvuus vakioitiin. Vastuun selkeyden osalta tulokset osoittavat merkittävää ajallista vaihtelua: laajat ja aatteellisesti hajanaiset koalitiot näyttävät hämärtävän vastuuta, kun taas kapeammat ja yhtenäisemmät hallituspohjat helpottavat hallituksen pitämistä vastuullisena talouden kehityksestä. Vuoden 2023 vaaleissa havaittiin kuitenkin poikkeuksellisen voimakas yhteys kielteisten talousarvioiden ja hallituksen vastaisen äänestämisen välillä laajasta koalitiosta huolimatta, mikä on yhteensopiva tulkinnan kanssa, jonka mukaan talouskysymykset olivat vuoden 2023 vaaleissa poikkeuksellisen näkyvässä asemassa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taloudellinen äänestäminen Suomessa perustuu ensisijaisesti arvioihin kansantalouden kehityksestä. Tulokset tukevat myös vastuun selkeyden teoriaa osoittamalla, että hallituskoalition rakenne vaikuttaa siihen, kuinka helposti äänestäjät kohdistavat vastuun talouden kehityksestä vallassa oleville puolueille.