Energiatehokkuus asuntomarkkinoilla : Energialuokkien hinnoittelu ja informaatioarvo Suomessa
Elttula, Aino (2026)
Elttula, Aino
2026
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-07-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202607188372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202607188372
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten energiatehokkuutta hinnoitellaan asuntomarkkinoilla ja onko energialuokkina esitettävällä energiatehokkuusinformaatiolla vaikutusta asuntojen myyntihintaan. Energiatodistus on pakollinen asuntojen myyntitilanteissa esitettävä todistus, joka sisältää rakennuksen laskennalliseen energiankulutukseen perustuvan A–G-asteikkoisen energialuokan.
Tutkielma on empiirinen, ja analyysissa hyödynnetään hedoniseen hinnoitteluteoriaan perustuvaa regressioanalyysia energialuokkien implisiittisten hintapainojen määrittelyyn. Lisäksi analyysia syvennetään regression epäjatkuvuusmenetelmällä, jolla tutkitaan hintaepäjatkuvuuksia energialuokkien rajoilla. Tutkielmassa hyödynnetään Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalveluaineistoa. Aineistosta muodostetaan otos vuosina 2018–2024 myydyistä kerrostaloasunnoista, joiden energialuokka perustuu vuoden 2018 lainsäädännön mukaiseen energialuokkien määrittelyyn. Regression epäjatkuvuusmenetelmää varten aineistoon yhdistetään osoiteperusteisesti Energiatodistusrekisterin avoimista aineistoista kattavat tiedot energiatodistuksesta ja analyysissa hyödynnettävästä energialuokan määrittävästä E-luvusta.
Tutkielman tulosten perusteella asunnot, joiden energialuokka oli parempi, myytiin hintapreemiolla. A-luokan asunnoilla hintapreemio oli otoksessa 9,6–10,6 prosenttia, B-luokan asunnoilla 8,8–9,2 prosenttia ja C-luokan asunnoilla 5,7–5,9 prosenttia verrattuna yleisimpiin E-luokan asuntoihin mallin kontrollimuuttujien spesifikaatioista riippuen. Tutkielmassa käytetty regression epäjatkuvuusmenetelmä ei osoita tilastollista näyttöä sille, että asteikollisella informaatiolla energialuokasta olisi vaikutusta asunnon hintaan. Tulosten perusteella johtopäätöksenä on, että energiatehokkaammat kerrostaloasunnot myydään hintapreemiolla, kun taas energiatehottomuus ei johda hinnanalennukseen markkinoilla. Energialuokkien hintaepäjatkuvuuksille ei ole tutkielmassa tilastollista näyttöä, mutta E-luvun jakaumassa esiintyy kasaantumista korkeamman energialuokan puolelle D–E- ja E–F-luokkien rajoilla.
Tutkielma on empiirinen, ja analyysissa hyödynnetään hedoniseen hinnoitteluteoriaan perustuvaa regressioanalyysia energialuokkien implisiittisten hintapainojen määrittelyyn. Lisäksi analyysia syvennetään regression epäjatkuvuusmenetelmällä, jolla tutkitaan hintaepäjatkuvuuksia energialuokkien rajoilla. Tutkielmassa hyödynnetään Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalveluaineistoa. Aineistosta muodostetaan otos vuosina 2018–2024 myydyistä kerrostaloasunnoista, joiden energialuokka perustuu vuoden 2018 lainsäädännön mukaiseen energialuokkien määrittelyyn. Regression epäjatkuvuusmenetelmää varten aineistoon yhdistetään osoiteperusteisesti Energiatodistusrekisterin avoimista aineistoista kattavat tiedot energiatodistuksesta ja analyysissa hyödynnettävästä energialuokan määrittävästä E-luvusta.
Tutkielman tulosten perusteella asunnot, joiden energialuokka oli parempi, myytiin hintapreemiolla. A-luokan asunnoilla hintapreemio oli otoksessa 9,6–10,6 prosenttia, B-luokan asunnoilla 8,8–9,2 prosenttia ja C-luokan asunnoilla 5,7–5,9 prosenttia verrattuna yleisimpiin E-luokan asuntoihin mallin kontrollimuuttujien spesifikaatioista riippuen. Tutkielmassa käytetty regression epäjatkuvuusmenetelmä ei osoita tilastollista näyttöä sille, että asteikollisella informaatiolla energialuokasta olisi vaikutusta asunnon hintaan. Tulosten perusteella johtopäätöksenä on, että energiatehokkaammat kerrostaloasunnot myydään hintapreemiolla, kun taas energiatehottomuus ei johda hinnanalennukseen markkinoilla. Energialuokkien hintaepäjatkuvuuksille ei ole tutkielmassa tilastollista näyttöä, mutta E-luvun jakaumassa esiintyy kasaantumista korkeamman energialuokan puolelle D–E- ja E–F-luokkien rajoilla.
