Lapset lukevat kuvakirjaa : Lasten keskeiset huomionkohteet teoksista Pekka Vuoren Kadonneet alushameet ja Anne Peltolan Pom Pom

Abstract

Tässä väitöstyössä selvitän millaista uutta tietoa kuvakirjan piirteistä lasten vastaanoton tutkiminen antaa. Kohdeteoksina ovat Pekka Vuoren <i>Kadonneet alushameet</i> (1987) ja Anne Peltolan <i>Pom Pom</i> (2005). Empiirinen aineisto koostuu 21:n 2–6-vuotiaan lapsen videoiduista lukuhetkistä, joilla toimin kanssalukijana ja jotka litteroin. Kaikki osallistujat lukivat <i>Kadonneet alushameet</i>, minkä lisäksi yhdeksän heistä luki myös <i>Pom Pomin</i>. Keräsin aineiston vuosina 1999–2011.

Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä ovat kuvakirjan ominaispiirteitä tarkastelevat kirjalähtöiset kuvakirjatutkimukset sekä vastaanottoa koskevat reseptioteoriat. Tutkimuskysymykseni, ”Mihin lasten huomio kohdistuu kuvakirjassa?”, sekä siihen liittyvien alakysymyksien ”Onko lasten huomion kohteina samoja ominaisuuksia, joita kuvakirjatutkimuksessa on tarkasteltu?” ja ”Mitä muita piirteitä lasten vastaanotossa tulee esille?” avulla selvitän, ovatko kirjalähtöisen tutkimuksen tuottamat piirteet keskeisiä myös kuvakirjoja lukeville lapsille vai ovatko jotkin muut piirteet keskeisempiä; onko esimerkiksi Monika Fludernikin (1996) tarkastelema kerronnallistettavuus lapsille kuvakirjassa tärkeää. Työssä on lapsinäkökulmainen tutkimusote, jonka avulla pyrin saamaan esiin lasten omia näkemyksiä heille suunnatusta kirjallisuudesta.

Analysoin keräämästäni aineistosta lasten huomion kohteena olevia kohdeteosten piirteitä sekä lasten havaintoja ja tulkintoja niistä ja vertaan näin saamiani havaintoja kuvakirjatutkijoiden esittämiin näkemyksiin. Rajaan tarkasteluni sellaisten tutkijoiden näkemyksiin, joiden tarkastelun taustalla ei ole empiiristä tutkimusta. Tarkasteluni kohteena ovat Gustav Cavalliuksen (1977), Joseph Schwarczin (1982), Kristin Hallbergin (1982; 2022), Perry Nodelmanin (1988), Ulla Rhedinin (1992; 2013), Jane Doonanin (1993), David Lewisin (2001), Maria Nikolajevan and Carol Scottin (2001) sekä Claire Painterin, J.R. Martinin ja Len Unsworthin (2013) näkemykset. Suomalaistutkijoista mukana ovat esimerkiksi Sirke Happonen (2007), Maria Laakso (2014) ja Riitta Oittinen (2004). Tutkimuksen avulla etsin vastausta siihen, millä tavoin lukijalähtöinen lasten vastaanoton tarkastelu voisi täydentää kirjalähtöistä kuvakirjatutkimusta. Vaikka kansainvälistä empiiristä tutkimusta lasten kuvakirjavastaanotosta on saatavilla, alle kouluikäisten lasten osalta tutkimus puuttuu lähes kokonaan Suomesta.

Lukeminen ymmärretään tutkimuksessa laajaan lukutaitokäsitteeseen liittyen monimuotoiseksi toiminnaksi, jossa kiinnitän huomiota puheen ohella litteraatteihin kirjattuun osoittamiseen, eleisiin, ilmeisiin ja ääntelyyn. Vastaanottoa tarkastelen Louise M. Rosenblattin (1994) ja Wolfgang Iserin (1991) näkemysten mukaisesti teoksen ja lukijan vuorovaikutuksena, jossa teoksen piirteet ohjaavat lukijan havaintoja. Tutkimus- ja analyysimenetelmiä olen täydentänyt kasvatustieteen ja lapsuudentutkimuksen näkökulmilla.

Jäsensin aineiston käyttäen sisällönanalyysiä. Lasten vastaanotosta tarkasteltaviksi piirteiksi valikoituivat kuvan ja sanan vuorovaikutus, materiaalisuus, hahmot, väri, liike liikkumattomassa kuvassa, koko ja lukumäärä, kun taas kerronnallistamisessa keskeinen juoni jäi lasten vastaanoton perusteella pois tästä tarkastelusta. Täydensin tarkasteluani kuvakirjatutkimuksissa esitetyillä kansien ja alkulehtien tarkastelulla. Lisäksi tarkastelin lukuhetkien vuorovaikutusta, kuten lasten aloitteita, keskustelunanalyysiä soveltamalla, mikä osoitti lasten aktiivisuuden lukijoina.

Aineiston perusteella lapset tulkitsivat kuvakirjaa ikonotekstinä. Iästään riippumatta heillä oli erilaisia tapoja tulkita kuvan ja sanan vuorovaikutusta. Tämä vuorovaikutus rakentui lasten tulkinnoissa aukeama, ei kirjakohtaisesti, kuten sitä mallintavat typologiat esittävät. Tutkimuksessa tuli esille myös sanan merkitys, vaikka kuva usein on lasten tulkinnoissa ensisijainen. Lasten vastaanoton perusteella teosten esteettisillä piirteillä, kuten värillä, koolla ja lukumäärällä, on tärkeä tehtävä esimerkiksi hahmojen tulkinnassa, tunteiden välittymisessä ja liikkeen esityksessä. Esteettisillä piirteillä on lapsille myös itseisarvoa esimerkiksi mielihyvän lähteenä, mikä on tärkeä tekijä lukukokemuksen syntymisessä. Tutkimus ehdottaakin kuvakirjan esteettis-visuaalisten piirteiden huomioimista aiempaa laajemmin. Vastaanotto osoittaa myös merkitysten, kuten hahmojen roolin, kansien ja esilehtien tehtävien ja materiaalisuuden tuottaman metafiktiivisyyden, rakentumisen tulkinnassa. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta myös toisentyyppisistä kuvakirjoista, kuten kohdeteoksia juonivetoisemmista kirjoista.

In this dissertation, I explore what new insights into the features of picturebooks can be gained by studying children’s reception. The studied works are <i>Kadonneet alushameet</i> (1987) by Pekka Vuori and <i>Pom Pom</i> (2005) by Anne Peltola (Anne Vasko). The empirical data consists of successive reading moments with 21 children aged 2–6 years, where I was acting as a co-reader, videotaped and transcribed by me. All participants read <i>Kadonneet alushameet</i> and nine of them also <i>Pom Pom</i> as the comparison work to the former. The data was collected during the years 1999–2011.

The picturebook research serves as the theoretical framework of the study. I limit my analysis to the essential features of picturebooks. My research question is: <i>“What draws the attention of children in a picture book?”</i>. Furthermore, I pose the sub-questions: <i>“Do these features correspond to those examined in the picturebook research? What other features of the books become evident in the reception of children?”</i>. The questions are used to find out whether the characteristics identified in non-empirical book-based research are also essential features for children reading picturebooks, or whether there are other, more central, features. For example, is narrativenes, as defined by Monika Fludernik (1996), important for children? Using the data I have collected, I analyse the features of the studied works that attract children’s attention, as well as children’s perceptions and interpretations of them. So far, empirical re-search on children’s reception of picturebooks has been almost entirely absent from the field of Finnish picturebook research. Although international research is available, and it has been used in the development of book-based picturebook research, it is important to study further what kind of connections can be found between these two different, the book-oriented and the reader-oriented, disciplines.

In the study, related to the concept of multiliteracy, reading is understood as a multifaceted activity. I paid attention not only to speech but also to the pointing, gestures, facial expressions, and sounds made by children and recorded in the transcripts. I base my understanding of the reception on Louise M. Rosenblatt’s (1994) and Wolf-gang Iser’s (1991) theories where reception is understood as interaction between the book and the reader, in which the features of the book guide the reader’s perceptions. I supplement my methods with aspects of educational theory and childhood studies, such as narrative and visual methods. This work takes a child-centred research approach, which allows me to elicit children’s own views on the literature aimed at them.

Using the data I have collected, I analyse the features of the studied works attracting the children’s attention, as well as the children’s perceptions and interpretations of them. I structured the data using content analysis. Based on the children’s reception, the features selected for examination were picture-word interaction, materiality, characters, colour, size, number, and movement. For this reason, the plot, which is central to the narration, was excluded from this study. I supplemented my analysis by examining the covers and endpapers, motivated by picturebook research. The observations and interpretations of the studied works made by the children were categorised into classes based on the aforementioned features. I compared these to the claims made in picturebook research about the essential features of picturebooks as argued by Gustav Cavallius (1977), Joseph Schwarcz (1982), Kristin Hallberg (1982; 2022), Perry Nodelman (1988), Ulla Rhedin (1992), Jane Doonan (1993), David Lew-is (2001), Maria Nikolajeva and Carol Scott (2001) and Claire Painter, J.R. Martin and Len Unsworth (2013). Among Finnish research there are, for example, the works of Sirke Happonen (2007), Maria Laakso (2014) and Riitta Oittinen (2004). In addition, by applying conversation analysis, I examined the interaction during the reading moments, such as children’s initiatives, which showed that children are active subjects as readers.

One of the main results is that, regardless of age, children have means to interpret picturebooks as iconotext. The data suggest the picture-word interaction is constructed separately for each double spread, contrary to what is suggested by book-specific typologies. In terms of image-word interaction, the study shows the importance of the word, even though the image is primary in children’s interpretations for the most part. Children’s reception suggests the aesthetic features of the works, such as col-our, size, and number, play an important role, for example in interpreting characters, conveying emotions, and representing movement. They also have intrinsic value for children, for example as a sources of pleasure, which play an important role in the formation of the reading experience. Thus, this study suggests the aesthetic aspects of the picture book should be considered more widely in research. Another central result is that meaning – such as the role of the characters, the metafictionality created by the materiality, and functions of the covers and endpapers – is constructed in interpretation. Since the studied works can be thought of as having aesthetic aspects in the forefront, further study of different kinds of, such as plot-driven, books remains of intrest.