Tuotannollistamisen prosessin kuvaus ja kehitys
Harmaala, Henri (2026)
2026
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-07-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202607088247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202607088247
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä kuvataan sekä kehitetään yrityksen tuotannollistamisen prosessia. Tuotannollistamisen prosessi tarkoittaa prosessia, jossa tuote siirtyy suunnittelusta tuotantoon, mukaan lukien ne aktiviteetit, joilla varmistetaan tuotteen tuottaminen halutuissa määrissä halutussa sijainnissa.
Diplomityö on jaettu kahteen osaan. Työn ensimmäisessä osassa käydään läpi tuotannollistamisen sekä prosessien luomisen ja mittaamisen teoriaa kirjallisuuskatsauksen muodossa. Työn toisessa osiossa uusi prosessi luodaan ja kuvataan havainnointia ja haastatteluita hyödyntäen.
Kirjallisuudessa matalatuotannon tuotannollistamisen prosessissa korostuu menneen tiedon sekä 3D-mallien hyödyntäminen sekä tuotannon osallistuttaminen suunnittelun varhaisessa vaiheessa.
Käytännön osuus suoritettiin haastattelemalla tuotannollistamisen prosessiin osallistuvia sekä muita hyödylliseksi havaittuja henkilöitä, sekä havainnoimalla käynnissä olevaa tuotannollistamisen prosessia. Haastatteluiden sekä havainnoinnin avulla tuotannollistamisen prosessin keskeisiksi ongelmiksi havaittiin sen kuvaamattomuudesta johtuva prosessin noudattamattomuus, muutoshallinnan puute, osastojen välinen tiedonkulku, tuotannon osallistuttamisen puute sekä kokoonpantavuustarkastelun puute.
Keskeisiin ongelmiin reagoitiin pääasiallisesti NPI-insinöörin roolin avulla. NPI-insinööri tekee uudessa prosessissa kokoonpantavuustarkasteluja, toimii tuotannon ja suunnitteluosaston rajapinnassa, eskaloi ongelmia sekä koordinoi esisarjaa ja tuotannon ylösajoa.
Työn tuloksena saatiin kuvattua tuotannollistamisen prosessi. Tuotannollistamisen prosessissa eri henkilöiden aliprosessit on kuvattu samalle aikajanalle sisäisiä katselmuksia hyödyntäen. Uuden prosessin käyttöönottoa helpotettiin osallistuttamalla siihen osallistuvia henkilöitä sen kehitykseen. Prosessin kehittämisen ja kuvauksen tarpeellisuus oli siihen osallistuville henkilöille selkeää. Prosessin käyttöönoton onnistuminen varmistettiin teorialuvussa havaittujen kriittisten tekijöiden varmistamisella.
Tuotannollistamisen prosessin mittaus havaittiin haastavaksi. Prosessille kehitettiin mittareita kirjallisuuskatsauksessa tutkitun viitekehyksen avulla. Mittareiden luominen aloitettiin kriittisten kysymyksien määrittelyllä, joihin vastaamaan ideoitiin useita mittareita. Viitekehyksen avulla mittareista karsittiin kolme lopullista mittaria, joita olivat suunnittelun osuus virheistä, tuotantokustannukset ja toimitusvarmuus.
Työn tuloksena saatu kuvattu tuotannollistamisen prosessi mahdollistaa kokoonpanoa estävien tekijöiden löytämisen aikaisemmin, kerää tietoa prosessista seuraavia kertoja varten sekä varmistaa virallisen kuvauksen avulla oikeiden henkilöiden osallistuttamisen prosessin eri vaiheissa.
Diplomityö on jaettu kahteen osaan. Työn ensimmäisessä osassa käydään läpi tuotannollistamisen sekä prosessien luomisen ja mittaamisen teoriaa kirjallisuuskatsauksen muodossa. Työn toisessa osiossa uusi prosessi luodaan ja kuvataan havainnointia ja haastatteluita hyödyntäen.
Kirjallisuudessa matalatuotannon tuotannollistamisen prosessissa korostuu menneen tiedon sekä 3D-mallien hyödyntäminen sekä tuotannon osallistuttaminen suunnittelun varhaisessa vaiheessa.
Käytännön osuus suoritettiin haastattelemalla tuotannollistamisen prosessiin osallistuvia sekä muita hyödylliseksi havaittuja henkilöitä, sekä havainnoimalla käynnissä olevaa tuotannollistamisen prosessia. Haastatteluiden sekä havainnoinnin avulla tuotannollistamisen prosessin keskeisiksi ongelmiksi havaittiin sen kuvaamattomuudesta johtuva prosessin noudattamattomuus, muutoshallinnan puute, osastojen välinen tiedonkulku, tuotannon osallistuttamisen puute sekä kokoonpantavuustarkastelun puute.
Keskeisiin ongelmiin reagoitiin pääasiallisesti NPI-insinöörin roolin avulla. NPI-insinööri tekee uudessa prosessissa kokoonpantavuustarkasteluja, toimii tuotannon ja suunnitteluosaston rajapinnassa, eskaloi ongelmia sekä koordinoi esisarjaa ja tuotannon ylösajoa.
Työn tuloksena saatiin kuvattua tuotannollistamisen prosessi. Tuotannollistamisen prosessissa eri henkilöiden aliprosessit on kuvattu samalle aikajanalle sisäisiä katselmuksia hyödyntäen. Uuden prosessin käyttöönottoa helpotettiin osallistuttamalla siihen osallistuvia henkilöitä sen kehitykseen. Prosessin kehittämisen ja kuvauksen tarpeellisuus oli siihen osallistuville henkilöille selkeää. Prosessin käyttöönoton onnistuminen varmistettiin teorialuvussa havaittujen kriittisten tekijöiden varmistamisella.
Tuotannollistamisen prosessin mittaus havaittiin haastavaksi. Prosessille kehitettiin mittareita kirjallisuuskatsauksessa tutkitun viitekehyksen avulla. Mittareiden luominen aloitettiin kriittisten kysymyksien määrittelyllä, joihin vastaamaan ideoitiin useita mittareita. Viitekehyksen avulla mittareista karsittiin kolme lopullista mittaria, joita olivat suunnittelun osuus virheistä, tuotantokustannukset ja toimitusvarmuus.
Työn tuloksena saatu kuvattu tuotannollistamisen prosessi mahdollistaa kokoonpanoa estävien tekijöiden löytämisen aikaisemmin, kerää tietoa prosessista seuraavia kertoja varten sekä varmistaa virallisen kuvauksen avulla oikeiden henkilöiden osallistuttamisen prosessin eri vaiheissa.