Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö Suomessa: Betoni, puu, tiili ja teräs

Abstract

Tässä työssä tutkitaan rakennusmateriaalien uudelleenkäytön tilannetta Suomessa. Päätutkimuskysymys on, kuinka laajasti ja miten rakennusmateriaaleja käytetään uudelleen Suomessa. Päätutkimuskysymykseen liittyen tutkimuksessa selvitään uudelleenkäytön haasteita ja mahdollisuuksia, eri materiaalien uudelleenkäyttötapoja ja -kohteita sekä pyritään ymmärtämään ja löytämään syitä uudelleenkäytön nykyiseen kehityskulkuun.

Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään valmistuneisiin tai rakenteilla oleviin uudelleenkäyttöä hyödyntäneisiin kohteisiin Suomessa, uudelleenkäyttöä hankaloittaviin ja edistäviin tekijöihin, lakeihin, markkinatilanteeseen sekä materiaalien käsittelyä koskeviin yleisempiin toimintatapoihin.

Uudelleenkäytöllä on pienimuotoisessa rakentamisessa pitkät juuret, mutta teollisessa mittakaavassa siinä on paljon kehitettävää. Toistaiseksi Suomi ei täytä Euroopan unioin ja itsensä asettamia ympäristötavoitteita. Uudelleenkäyttö tarjoaa vähähiilisempiä materiaaleja ja nostaa rakennusmateriaalien kierrätysastetta. Uudelleenkäyttöä hankaloittaa jätteen määritelmä käytöstä poistetulle materiaalille, ehjänä irrotettujen materiaalien kelpoistamiskäytäntöjen ja toimivien markkinoiden puute sekä materiaaliominaisuuksien, rakennustavan ja rakennusympäristön tuomat haasteet. Yleisen asenteen muuttuminen rakennusalalla säästeliäämpään suuntaan, mahdollinen ei enää jätettä -käsittely, kelpoistamisprosessien sekä uudelleenkäytettävämpien rakennusosien kehittäminen ja uusien rakennusten päästörajoitukset edistävät uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäytön kehittymisessä merkittävässä roolissa on eri toimijoiden välinen yhteistyö ja onnistuneet rakennus- ja tutkimushankkeet.

Betonille, puulle, tiilelle ja teräkselle löytyy tehokkaita hyödyntämistapoja myös uudelleenkäyttöä alemmilla hyödyntämisen tasoilla. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan materiaalit tulisi kuitenkin pitää mahdollisimman korkeassa hyödyntämisasteessa mahdollisimman pitkään. Näin ollen uudelleenkäyttöä olisi hyvä lisätä. Eri materiaaleilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka voivat edistää uudelleenkäyttöä, mutta myös haasteita, jotka vaativat kehitystyötä ja uusia ratkaisuita uudelleenkäytön maksimoimiseksi.