Kuntien tilintarkastuspalkkioita selittävät tekijät: Empiirinen katsaus Manner-Suomen kuntiin

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään tekijöitä, jotka selittävät suomalaisten kuntien lakisääteisestä tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan oheispalveluista maksamien palkkioiden suuruutta. Lakisääteinen tilintarkastuspalkkio tarkoittaa korvausta, jonka kunta maksaa tilintarkastusyhteisölle kuntalain 123 § mukaisten tehtävien suorittamisesta. Tilintarkastajan oheispalveluiden palkkio on peräisin tilintarkastusyhteisön kunnalle tuottamista muista suoritteista, kuten tarkastuslautakunnan sihteeripalveluista tai hanketarkastuspalveluista. Tilintarkastuspalkkioiden suuruudesta ei ole säädetty lainsäädännössä vaan kyse on kunnan ja tilintarkastusyhteisön välisestä sopimusoikeudellisesta asiasta. Tutkielmassa hyödynnetään päämies-agenttiteoreettista lähestymistapaa, sillä tilintarkastuspalkkiot ovat lähtöisin päämiesagenttisuhteissa syntyvien ongelmien lieventämisestä.

Tutkielman tehtävänä on vastata tutkimuskysymyksiin ”mitkä tekijät selittävät suomalaisten kuntien lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksamien palkkioiden suuruutta?” sekä ”mitkä tekijät selittävät suomalaisten kuntien tilintarkastajan oheispalveluista maksamien palkkioiden suuruutta?” Lakisääteisten tilintarkastuspalkkioiden on katsottu vaikuttavan tilintarkastuksen laatuun ja vastaavasti oheispalveluiden palkkioiden on ajateltu olevan yhteydessä tilintarkastajan riippumattomuuteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna tilintarkastuksen hinnoittelulla voidaan todeta olevan merkitystä. Aiemmissa tutkimuksissa koskien kuntien tilintarkastuspalkkioita selittäviä tekijöitä on saatu toisistaan poikkeavia tuloksia, ja lisäksi Suomen kuntatilintarkastusmarkkinan kehittyminen kahden tilintarkastusyhteisön muodostamaksi duopoliksi luo mielenkiintoisen kontekstin tutkielman aiheelle.

Empiirisen osion aineisto koostuu 288 Manner-Suomen kunnasta ja se on kerätty vuodelta 2022. Tieto lakisääteisen tilintarkastuksen sekä tilintarkastajan oheispalveluiden palkkioista on haettu kuntien tilinpäätösten liitetiedoista. Muilta osin aineisto on muodostettu Valtiokonttorin Tutkihallintoa.fi-verkkosivulle tallennetuista kuntien tilinpäätösluvuista ja Tilastokeskuksen ylläpitämistä tietokannoista. Tutkielma on suuntaukseltaan kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmäksi on valittu lineaarinen regressioanalyysi. Lisäksi menetelmiin on sisällytetty Pearsonin korrelaatioanalyysi, jonka tarkoituksena on turvata lineaarisen regressioanalyysin edellytykset. Analyysit on käytännössä suoritettu SPSS-ohjelmistossa. Molemmille tutkimuskysymyksille on muodostettu omat lineaariset regressiomallit.

Empiirisen osion tuloksista ilmenee, että informaation epäsymmetria ja agenttikustannukset ovat merkittävimpiä päämies-agenttiteoreettisia tekijöitä lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettujen palkkioiden taustalla. Tulosten perusteella lakisääteiseen tilintarkastuspalkkioon vaikuttavat myös erityisesti tarkastuskohteen koko, kompleksisuus ja taloudellinen riski sekä tilintarkastusyhteisön koko että kilpailu tilintarkastusmarkkinoilla. Lisäksi lakisääteisen tilintarkastuspalkkion havaittiin laskevan, mikäli oheispalveluista maksettiin suurempaa hintaa. Tulos antaa viitteitä alihinnoittelun mahdollisesta esiintymisestä Suomen kuntatilintarkastusmarkkinalla. Oheispalveluiden palkkioita koskeva lineaarinen regressiomalli jää selitysasteeltaan suhteellisen alhaiseksi tutkielmassa. Mahdollisia päämies-agenttiteoreettisia selityksiä ovat informaation epäsymmetrian ja agenttikustannusten tunnistamisen haastavuus tilintarkastajan oheispalveluiden osalta.