Kenelle sukupuolella on väliä? : Arvojen ja äänestäjän iän yhteys sukupuolenmukaiseen äänestämiseen vuosien 2011 ja 2023 eduskuntavaaleissa

Abstract

Tämä Pro gradu -tutkielma tarkastelee sitä, missä määrin eri ikäiset ja erilaisia arvoja omaksuneet mies- ja naisäänestäjät ovat äänestäneet sukupuolenmukaisesti vuosien 2011 ja 2023 eduskuntavaaleissa. Kysymys heräsi yhdistelemällä modernin sukupuolikuilun ja sukupuolenmukaisen äänestämisen teorioita toisiinsa. Tuoreimman vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen yhteydessä havaittiin, että nuorimmissa sukupolvissa naisten ja miesten väliset arvo- ja asenne-erot ovat olleet suurimmat koko kahdenkymmenen vuoden mittaushistorian aikana. Samaan aikaan sukupuolenmukaiseen äänestämiseen keskittynyt kirjallisuus on havainnut liberaaleja arvoja omaksuneiden henkilöiden äänestäneen naisehdokkaita aktiivisemmin, kuin konservatiivisten äänestäjien. Ajallisen vertailun perustana on se, että Suomessa modernin sukupuolikuilun on katsottu vahvistuneen erityisesti 2010-luvulla. Tutkielman erityinen kiinnostus on niissä äänestäjissä, jotka ovat kokeneet ehdokkaan sukupuolen merkityksellisenä omaa ehdokasvalintaa selittäneenä tekijänä. Teoreettinen viitekehys rakentuu sukupuolenmukaisen äänestämisen, edustuksellisuuden, poliittisten sukupuolistereotypioiden ja modernin sukupuolikuilun kirjallisuuden ympärille. Moderni sukupuolikuilu ja siihen tiiviisti linkittyvä modernisaatioteoria toimivat eräänlaisina taustateorioina, jota vasten sukupuolenmukaista äänestämistä peilataan.

Aineistona tutkielmassa käytetään Vaalitutkimuskonsortion tuottamia ja Taloustutkimus Oy:n keräämiä vuosien 2011 ja 2023 eduskuntavaalitutkimusaineistoja. Aineistoja analysoidaan kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Menetelminä käytetään logistista regressioanalyysia ja ristiintaulukointeja. Logistisen regressioanalyysin avulla pyritään selvittämään iän ja äänestäjän omaksumien arvojen yhteyttä siihen, äänestikö henkilö sukupuolenmukaisesti ja kokiko hän ehdokkaan sukupuolen merkityksellisenä omaa ehdokasvalintaa selittäneenä tekijänä.

Tutkielman keskeiset havainnot osoittavat, että ehdokkaan sukupuoli on näyttäytynyt merkityksellisenä ehdokasvalintaa selittäneenä tekijänä vain hyvin harvalukuiselle joukolle äänestäjiä. Tutkimustulosten perusteella ikä ei juurikaan selittänyt sukupuolenmukaista äänestämistä. Sen sijaan paremmin sukupuolenmukaista äänestämistä selittävä tekijä löytyi äänestäjän omaksumista arvoista. Arvot jakoivat äänestäjiä paitsi sukupuolten sisällä, myös sukupuolten välillä. Miesäänestäjistä konservatiivisia arvoja omaksuneet henkilöt äänestivät todennäköisimmin miesehdokasta pitäen juuri ehdokkaan miessukupuolta tärkeänä. Naisäänestäjistä puolestaan liberaaleja arvoja omaksuneet äänestivät todennäköisimmin sukupuolenmukaisesti pitäen ehdokkaan naissukupuolta tärkeänä.