Tilanteiden havainnoinnin yhteydet käyttäytymiseen: Pelipohjaisen menetelmän pilottitutkimus

Abstract

Tilanteiden sisältämät objektiiviset ominaisuudet eli tilannevihjeet saavat psykologisen merkityksensä havainnointiprosessin aikana. Näitä merkityksen saaneita tilannevihjeistä kutsutaan tilanteen havainnoiduiksi ominaisuuksiksi. Tilanteiden havainnoinnin vaikutusta käyttäytymiseen on tutkittu tähän asti lähinnä tosielämään sijoittuvissa tutkimusasetelmissa, joissa tilannevihjeitä ei täysin tunneta eikä kaikkia käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä siis voida kontrolloida. Pelipohjainen tutkimusmenetelmä tarjoaa mahdollisuuden tarkempaan kokeelliseen kontrolliin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko yksilöiden väliset erot tilanteiden havainnoinnissa yhteydessä yksilöiden välisiin eroihin käyttäytymisessä pelipohjaisessa tutkimusmenetelmässä. Tätä tarkasteltiin mittaamalla pelipohjaisen tutkimusmenetelmän pelikenttäkuvista havainnoituja Vastoinkäymis-, Negatiivisuus-, Petollisuus-, Positiivisuus- ja Sosiaalisuusominaisuuksia ja pelipohjaisessa tutkimusmenetelmässä käytettyjä neuroottisuus- ja ekstraversioresponsseja. Ensimmäinen hypoteesimme oli, että Vastoinkäymisten, Negatiivisuuden ja Petollisuuden havainnointi on yhteydessä voimakkaampaan neuroottisuusresponssin käyttöön. Toinen hypoteesimme oli, että Positiivisuuden ja Sosiaalisuuden havainnointi on yhteydessä voimakkaampaan ekstraversioresponssin käyttöön. Tutkimusaineisto on osa Game-based Assessment of Big Five (GAB5) -tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2026, ja osallistujat olivat pääasiassa Tampereen yliopiston opiskelijoita (n=89). Osallistujat pelasivat 52 kierrosta GAB5-menetelmässä, jossa kerättiin mittaukset neuroottisuus- ja ekstraversioresponssien käytöstä. Sen jälkeen he arvioivat 26 GAB5-pelikenttäkuvan ominaisuuksia vastaamalla tilanteiden ominaisuuksien havainnointia mittaavaan kyselyyn. Havainnointimittauksista ja käytetyistä responsseista muodostettiin pelaajakohtaiset keskiarvomuuttujat analyysia varten. Tutkimuskysymykseen tilanteiden havainnoinnin ja responssien yhteydestä vastattiin lineaarisella regressioanalyysilla. Myös iän, sukupuolen ja peliharrastuneisuuden taustavaikutuksia tarkasteltiin. Tulokset eivät tukeneet asetettuja hypoteeseja. Hypoteesien vastaisesti Vastoinkäymisten, Negatiivisuuden tai Petollisuuden havainnointi ei ennustanut neuroottisuusresponssin käyttöä. Hypoteesin vastaisesti myöskään Positiivisuuden tai Sosiaalisuuden havainnointi ei ennustanut ekstraversioresponssin käyttöä. Tulosten perusteella yksilöiden väliset erot tilanteiden havainnoinnissa eivät olleet yhteydessä yksilöiden välisiin eroihin responssien käytössä pelipohjaisessa tutkimusmenetelmässä. Tulos voi selittyä analyysimenetelmillä, sillä on mahdollista, että muuttujien keskiarvoistaminen peitti tilannekohtaisen vaihtelun havainnoinnin ja käyttäytymisen välisen yhteyden ilmenemisessä. Tutkimustulos vahvistaakin käsitystä tilannekohtaisuuden merkityksestä käyttäytymistä tarkasteltaessa. Tutkimus tuottaa lisää tietoa tilanteiden havainnoinnin ja käyttäytymisen välisestä yhteydestä sekä pelipohjaisen tutkimusmenetelmän käyttömahdollisuuksista persoonallisuuden ja käyttäytymisen tutkimuksen kontekstissa.