Kuntien kiertotalousorientoitunut elinkeinopolitiikka

Abstract

Hundreds of municipalities around the world have made the promotion of the circular economy (CE) a strategic priority. For municipalities, businesses are key partners since their actions significantly influence resource efficiency. This study examines how Finnish municipalities promote CE through local economic development policies that enhance business conditions. Strategic documents from all municipalities were reviewed, identifying 17 that advance CE through progressive economic policies. A five-step content analysis combining deductive and inductive approaches was applied to these cases. Findings show varying goals, but land-use monopoly and the municipality’s role as a purchaser emerge as central tools. Responsibilities are distributed across municipal organizations, and implementation is often cross-sectoral. The prevalence of yes/no indicators suggests that promotion and evaluation remain in an early stage. The study provides an overview of CE-oriented local economic development policies and highlights blind spots, while future research could explore perceived benefits and implementation through interviews.

Sadat kunnat ympäri maailman ovat ottaneet resurssien uudelleenkäyttöön tähtäävän kiertotalouden kehittämisen strategiseksi tehtäväkseen. Kunnille yritykset ovat keskeisiä kumppaneita, sillä niiden toimilla voi olla merkittävä vaikutus resurssiviisauteen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kiertotaloutta edistetään Suomen kunnissa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävän elinkeinopolitiikan keinoin. Tutkimuksessa käytiin läpi kaikkien kuntien strategisia dokumentteja ja tunnistettiin 17 kuntaa, joissa kiertotaloutta kehitetään edistyksellisesti elinkeinopolitiikan avulla. Valikoituneiden kuntien dokumenteista toteutettiin deduktiivista ja induktiivista otetta yhdistelevä viisivaiheinen sisällönanalyysi, jonka perusteella tavoitteet vaihtelevat, mutta maankäytön monopoli ja hankkijan rooli korostuvat kiertotalouden elinkeinopolitiikan työkaluina. Vastuut jalkauttamisesta jakautuvat ympäri kuntaorganisaatiota, ja toteutus on usein poikkihallinnollista. Arvioinnissa kyllä/ei-tyylisten mittareiden korostuneisuus viestii kiertotalouden edistämisen ja arvioinnin olevan kunnissa yhä varhaisessa vaiheessa. Tutkimus luo yleiskuvaa kuntien kiertotalousorientoituneesta elinkeinopolitiikasta ja nostaa esiin mahdollisia kuntien toimiin liittyviä katvealueita. Siinä, missä tutkimuksemme perustuu tulevaisuuteen suuntautuneisiin odotuksiin, jatkotutkimus voisi keskittyä haastatteluihin tukeutuen siihen, minkälaisia hyötyjä kunnat kokevat saaneensa kiertotalousorientoituneesta elinkeinopolitiikasta ja, miten osoitettujen toimenpiteiden toimeenpano on toteutunut.