Etäällä oleva, elävä ehkä-kone : Mekanomorfismi eliöiden etäännyttäjänä Leena Krohnin romaanissa Näköisyys
Riikonen, Meiju (2026)
Riikonen, Meiju
2026
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606237822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606237822
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen mekanomorfismia Leena Krohnin romaanissa Näköisyys. Tarkoituksenani on osoittaa, miten teoksen mekanomorfismi ja sen rinnalla esiintyvät toistuvat elementit rakentavat etäisyyttä teoksen ihmishahmon ja ei-inhimillisten eliöiden välille.
Tutkielmani pääkäsite on mekanomorfismi, mutta hyödynnän sen rinnalla myös antropomorfismin ja antroposentrismin käsitteitä. Teoksen antropomorfismista voidaan tulkita ihmishahmojen kokemaa vierautta ja etäisyyttä koneisiin, mikä vaikuttaa myös mekanomorfismin tulkintaan kohdeteoksessa. Väitän, että teoksessa on myös antroposentrinen asetelma, sillä teoksen fokalisaatio rakentuu ihmishahmon ympärille, jonka perspektiivistä mekanomorfismia toteutetaan. Lisäksi tutkielmassani on eläintutkimuksellinen taustasävy, sillä se keskittyy ihmisen ja ei-inhimillisten eliöiden suhteeseen. Tutkielmani teoreettisen taustan olen valinnut mekanomorfismia, antropomorfismia, antroposentrismiä ja eläintutkimusta käsittelevistä ja niitä yhdistelevistä tieteellisistä julkaisuista.
Tutkielmani osoittaa, että mekanomorfismi luo teoksessa etäisyyttä ihmisen ja ei-inhimillisten eliöiden välille, sekä korostaa teoksen ihmisnäkökulmaisuutta. Ihmisen ja muiden eliöiden välinen etäisyys näkyy teoksessa sekä fyysisellä että kulttuurisella tasolla, joita mekanomorfismin yhteydessä esiintyvät elementit havainnollistavat. Teos välittää myös teknologiaan liittyvää tuntemattoman pelkoa, joka heijastuu mekanomorfismin välityksellä sen kohteena oleviin eliöihin ja lisää etäisyyttä ihmiseen.
Tutkielmani pääkäsite on mekanomorfismi, mutta hyödynnän sen rinnalla myös antropomorfismin ja antroposentrismin käsitteitä. Teoksen antropomorfismista voidaan tulkita ihmishahmojen kokemaa vierautta ja etäisyyttä koneisiin, mikä vaikuttaa myös mekanomorfismin tulkintaan kohdeteoksessa. Väitän, että teoksessa on myös antroposentrinen asetelma, sillä teoksen fokalisaatio rakentuu ihmishahmon ympärille, jonka perspektiivistä mekanomorfismia toteutetaan. Lisäksi tutkielmassani on eläintutkimuksellinen taustasävy, sillä se keskittyy ihmisen ja ei-inhimillisten eliöiden suhteeseen. Tutkielmani teoreettisen taustan olen valinnut mekanomorfismia, antropomorfismia, antroposentrismiä ja eläintutkimusta käsittelevistä ja niitä yhdistelevistä tieteellisistä julkaisuista.
Tutkielmani osoittaa, että mekanomorfismi luo teoksessa etäisyyttä ihmisen ja ei-inhimillisten eliöiden välille, sekä korostaa teoksen ihmisnäkökulmaisuutta. Ihmisen ja muiden eliöiden välinen etäisyys näkyy teoksessa sekä fyysisellä että kulttuurisella tasolla, joita mekanomorfismin yhteydessä esiintyvät elementit havainnollistavat. Teos välittää myös teknologiaan liittyvää tuntemattoman pelkoa, joka heijastuu mekanomorfismin välityksellä sen kohteena oleviin eliöihin ja lisää etäisyyttä ihmiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11816]
