Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Teräsbetonipalkin poikkileikkausmuodon optimointi

Mäkipää, Senni (2026)

 
Avaa tiedosto
MakipaaSenni.pdf (3.300Mt)
Lataukset: 



Mäkipää, Senni
2026

Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-23
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606237821
Tiivistelmä
Yksi teräsbetonipalkin hiilijalanjäljen pienentämisen mahdollisista keinoista on palkin poikkileikkausmuodon optimointi. Suurin osa rakentamisvaiheen päästöistä aiheutuu materiaaleista. Pienentämällä poikkileikkauksen kokoa ja optimoimalla teräsmäärää parannetaan palkin materiaalitehokkuutta. Poikkileikkauksen kokoa optimoidessa on kuitenkin huomioitava rakenteen kestävyys ja käyttäytyminen.

Työssä selvitetään teräsbetonipalkin poikkileikkausmuodon vaikutusta palkin hiilijalanjälkeen ja käyttäytymiseen palkin murrossa. Vertailtavina poikkileikkausmuotoina työssä käsitellään suorakaide-, leuka- ja I-palkkeja. Eri poikkileikkauksen omaavia palkkeja tarkasteltiin laskennallisesti murtorajatilassa mitoitustilanteen ollessa vakio. Mitoituksessa pyrittiin palkin hiilijalanjäljen optimointiin materiaalitehokkuuden avulla. Työssä palkin mitoitusta ja päästöjä on käsitelty kirjallisuuskatsauksena, jonka pohjalta palkkien mitoitus ja hiilijalanjälkilaskenta suoritettiin.

Työn perusteella voidaan todeta, että I-palkkia käyttämällä palkki voidaan mitoittaa materiaalitehokkaammin ja näin ollen myös optimoida palkin hiilijalanjälkeä. I-palkin osalta kapean uuman aiheuttama heikko puristusmurtokestävyys rajoittaa kuitenkin palkin korkeuden madaltamista, mikä aiheuttaa ongelmia pääterästen suurina venyminä. Vertailussa huomattiin, että leukapalkki aiheuttaa yksittäisenä rakenteena suurimmat päästöt. Käyttämällä suorakaidepalkkia pysyy yksittäisen palkin hiilijalanjälki kohtuullisena, vaikka palkin pääteräksiin haluttaisiin selkeästi tasapainoraudoitusta suurempaa venymää. Vähähiilisemmän betonin käyttö vähentää poikkileikkausmuodon merkitystä palkin hiilijalanjälkeen.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [11870]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste