”Onneksi on metsä ja marjat, taistelumieli ja hyvät ystävät”: Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma sekä toimintamahdollisuudet naisten köyhyyskertomuksissa

Abstract

Köyhyyttä ja huono-osaisuuden kokemuksia on tärkeää ymmärtää etenkin sosiaalipoliittisia päätöksiä tehtäessä. Päätökset leikata avustuksia, tulonsiirtoja ja järjestöjen rahoitusta heikentävät köyhien ja huono-osaisten asemaa entisestään. Työ sijoittuu köyhyystutkimuksen kentälle ja siinä on luokkatutkimuksellista sekä hyvinvointitutkimuksellista näkökulmaa. Tutkielman motiivi linkittyy yhteiskunnassa vallitsevaan eriarvoisuuteen sekä sen jatkuvaan kasvuun. Tutkimuksessa tarkastellaan köyhyyteen liittyvien resurssien roolia köyhyyden vaikuttaessa jokapäiväiseen elämään ja pärjäämiseen subjektiivisesta näkökulmasta. Subjektiivisten kokemusten kautta voidaan tavoittaa köyhyyden elämää rajoittavia piirteitä, sen aiheuttamaa häpeää sekä muita sosiaalisia vaikutuksia. Tutkimuskysymykset ovat 1. Miten kirjoittajat kuvaavat Bourdieun pääomateorian mukaista sosiaalista ja kulttuurista pääomaa teksteissään? 2. Millaisista Nussbaumin teorian mukaisista perustoimintamahdollisuuksista kirjoittajat kertovat? 3. Miten pääomien ja toimintamahdollisuuksien kautta kuvatut resurssit suhteutuvat toisiinsa köyhyysker-tomuksissa? Aineistona pro gradu -tutkielmassa toimii Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä 2019 (FSD3475). Köyhyyskokemukset ovat luonteeltaan omaelämäkerrallisia kuvauksia köyhiksi itsensä kokevien arjesta. Tarkastelussa ovat naisten kirjoitukset, joiden erityispiirteinä ovat fokus yksityiseen elämänpiiriin, niissä korostuva normatiivinen hoivan asema sekä kirjoitusten määrällinen että laadullinen laajuus. Teoreettisena viitekehyksenä on Bourdieun (1983) pääomateoria sekä Nussbaumin (2011) toimintamahdollisuuksien teoria ja sen perustoimintamahdollisuuksien listaus. Päämielenkiinto tarkastelussa on sosiaalisessa sekä kulttuurisessa pääomassa ja toimintamahdollisuuksissa. Kulttuurinen pääoma käsittää yksilön koulutuksen, taidot ja kulttuuriset kompetenssit, kun taas sosiaalinen pääoma viittaa sosiaalisiin verkostoihin ja suhteisiin, jotka voivat tuottaa etuja yksilölle. Toimintamahdollisuudet kuvaavat resursseja, joita yksilön on tosiasiassa mahdollista hyödyntää sekä niiden hyödyntämistapoja. Toimintamahdollisuuksien teoria täydentää pääomateorian havaintoja ja antaa tietoa yksilön toimijuudesta. Pääomateoria tarkastelee yhteiskunnan rakenteita, joiden sääntöjen mukaan yksilö hyödyntää pääomiaan. Teksteistä etsitään kirjoittajien suoraan tai välillisesti esiin tuomia erilaisia resursseja. Näitä tarkastellaan myös sen perusteella, kertooko kirjoittaja pääoman tai resurssin puutteesta vai sen olemassaolosta. Aineiston analyysi on teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jota ohjaavat jo edellä mainitut teoreettiset viitekehykset. Tutkielman tuloksena muodostettiin temaattinen jäsentely, jossa havainnot resursseista jaettiin kulttuurisen ja sosiaalisen pääkategorioiden alle yhteensä kuuteen alakategoriaan. Sekä kulttuurista että sosiaalista teemaa edustaa kolme alakategoriaa. Kulttuuristen resurssien alle lukeutuvat koulutus ja työ, harrastukset sekä luonto ja ekologisuus. Sosiaalisen alle taas lukeutuvat perhe, ystävät, vertaistuki ja auttaminen sekä juhlat. Molempien teorioiden kautta tavoitetaan erilaisia havaintoja siitä, millaista pääomaa tai toimintamahdollisuutta jokaiseen kategoriaan liittyy. Useat havainnoista ovat päällekkäisiä ja kuvauksissa havaitaan pääomien ja toimintamahdollisuuksien luonne vaihdettavina ja muuntuvina toisiksi resursseiksi. Tätä vaihdantaa ja muuntumista tapahtuu sekä yksilön omien resurssien välillä että muiden ihmisten ja näiden resurssien suhteen. Tutkielman tulokset kuvaavat köyhän arkitodellisuuden monimuotoisuutta. Teorioiden avulla tavoitetaan erilaisia yksilöllisiä pärjäämisen tapoja ja toimijuuden mahdollisuuksia osana yhteiskunnan rakenteita.