Fysiologisten vasteiden yhteys tapahtumien muistamiseen arkielämää vastaavassa virtuaalitodellisuudessa
Kivioja, Joonas; Ojalehto, Noora (2026)
2026
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606187706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606187706
Tiivistelmä
Ihmisen elämä on täynnä tapahtumia ja niiden muistaminen on episodisen muistijärjestelmän keskeisin tehtävä. Kaikkia näistä tapahtumista ei voida muistaa, vaan niiden havainnoinnin ja prosessoinnin aikana tapahtuu priorisointia, jota ohjaa esimerkiksi tapahtuman merkityksellisyyden aiheuttama virittyneisyys kehossa. Tätä virittyneisyyttä ilmentävät fysiologiset vasteet, kuten sydämen syke, sykevälivaihtelu ja ihon sähkönjohtavuus, joita voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Sykkeen muutosten, korkeamman sykevälivaihtelun ja ihon sähkönjohtavuuden muutosten on havaittu olevan yhteydessä parempaan tapahtumien muistamiseen. Yhteydet eivät ole kuitenkaan täysin yksiselitteisiä, minkä vuoksi niitä on tärkeä tutkia lisää.
Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää, miten fysiologiset vasteet ovat yhteydessä tapahtumien muistamiseen arkielämää vastaavassa virtuaalitodellisuudessa. Tutkittaville (n = 78) näytettiin 14 Ylä-Malmintorille sijoittuvasta tapahtumasta koostuva 360° video VR-immersiota hyödyntäen, minkä jälkeen heitä haastateltiin videosta ja sen sisältämistä tapahtumista. Immersion aikana tutkittavilta mitattiin muun muassa sydämen sykettä, sykevälivaihtelua ja ihon sähkönjohtavuutta. Haastatteluiden litterointien pohjalta tapahtumien muistaminen koodattiin dikotomiseksi. Tutkimus on osa Emergent Community -tutkimusprojektia.
Tässä tutkimuksessa emme havainneet fysiologisten vasteiden ennustavan arkipäiväisten tapahtumien muistamista. Poikkeuksena havaitsimme ihon sähkönjohtavuuden ennustavan tapahtumien muistamisen todennäköisyyttä, kun tapahtumien välistä vaihtelua ei huomioitu. Vaikutus katosi, kun tämä vaihtelu otettiin huomioon. Tulokset ovat osittain ristiriidassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa, jossa sydämen sykkeen, sykevälivaihtelun ja ihon sähkönjohtavuuden on havaittu olevan yhteydessä muistisuoriutumiseen. Näissä tutkimuksissa muistamisen kohteena on tyypillisesti ollut suurempaa virittyneisyyttä aiheuttavat asiat, ja voikin olla, että arkipäiväiset tapahtumat eivät herätä riittävän voimakasta virittyneisyyttä havainnoinnin ja prosessoinnin ohjaamiseksi sekä tapahtumien muistamisen tehostamiseksi. Tämä tutkimus on tärkeä edistysaskel kohti yksityiskohtaisempaa arkipäiväisten tapahtumien muistamisen tutkimusta sekä siihen vaikuttavien mekanismien ymmärrystä, minkä vuoksi aihetta onkin tärkeä tutkia tulevaisuudessa lisää.
Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää, miten fysiologiset vasteet ovat yhteydessä tapahtumien muistamiseen arkielämää vastaavassa virtuaalitodellisuudessa. Tutkittaville (n = 78) näytettiin 14 Ylä-Malmintorille sijoittuvasta tapahtumasta koostuva 360° video VR-immersiota hyödyntäen, minkä jälkeen heitä haastateltiin videosta ja sen sisältämistä tapahtumista. Immersion aikana tutkittavilta mitattiin muun muassa sydämen sykettä, sykevälivaihtelua ja ihon sähkönjohtavuutta. Haastatteluiden litterointien pohjalta tapahtumien muistaminen koodattiin dikotomiseksi. Tutkimus on osa Emergent Community -tutkimusprojektia.
Tässä tutkimuksessa emme havainneet fysiologisten vasteiden ennustavan arkipäiväisten tapahtumien muistamista. Poikkeuksena havaitsimme ihon sähkönjohtavuuden ennustavan tapahtumien muistamisen todennäköisyyttä, kun tapahtumien välistä vaihtelua ei huomioitu. Vaikutus katosi, kun tämä vaihtelu otettiin huomioon. Tulokset ovat osittain ristiriidassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa, jossa sydämen sykkeen, sykevälivaihtelun ja ihon sähkönjohtavuuden on havaittu olevan yhteydessä muistisuoriutumiseen. Näissä tutkimuksissa muistamisen kohteena on tyypillisesti ollut suurempaa virittyneisyyttä aiheuttavat asiat, ja voikin olla, että arkipäiväiset tapahtumat eivät herätä riittävän voimakasta virittyneisyyttä havainnoinnin ja prosessoinnin ohjaamiseksi sekä tapahtumien muistamisen tehostamiseksi. Tämä tutkimus on tärkeä edistysaskel kohti yksityiskohtaisempaa arkipäiväisten tapahtumien muistamisen tutkimusta sekä siihen vaikuttavien mekanismien ymmärrystä, minkä vuoksi aihetta onkin tärkeä tutkia tulevaisuudessa lisää.