”Luotettavuus on sanomalehdelle samaa kuin siveellinen puhtaus naiselle” : Seksuaaliväkivaltauutisointi Aamulehdessä 1920–1939

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan seksuaalirikosten uutisointia Aamulehdessä 1920- ja 1930-luvuilla keskittyen siihen, millainen kuva seksuaalisesta väkivallasta uutisoinnin kautta rakentui. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten seksuaalirikoksista uutisoitiin ja mitkä tekijät vaikuttivat uutisoinnin tapoihin. Tutkimuskysymyksiä ovat: Miten Aamulehti uutisoi seksuaalisesta väkivallasta 1920–1939? Millaiset tapaukset valikoituivat uutisiin, ja mitkä taas jätettiin uutisoinnin ulkopuolelle? Millaisia ominaispiirteitä uutisilla oli ja millaista mielikuvaa seksuaalirikoksista uutisointi loi lukijoille?

Tutkimus perustuu Aamulehden digitoituun sanomalehtiaineistoon vuosilta 1920–1939. Analyysissa hyödynnetään aikalaiskirjallisuutta journalistisista käytännöistä sekä seksuaalirikoksia koskevasta oikeudellisesta keskustelusta. Aineistoa on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla, johon sisältyi myös kielellistä analyysia, huomioiden uutisoinnin kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti.

Tulokset osoittavat, että seksuaaliväkivaltauutisoinnissa uhrius rakentui ehdollisena. Tapauksista uutisoitiin todennäköisemmin, jos uhri oli alaikäinen tai rikos vastasi stereotyyppistä päällekarkausraiskausta. Tekijät kuvattiin usein työväenluokkaisina, mutta eniten huomiota saivat tapaukset, joissa tekijä oli yhteiskunnallisesti hyvämaineinen mies. Uutisointi ei ainoastaan välittänyt tietoa, vaan pyrki myös selittämään seksuaalista väkivaltaa, mikä vaikutti keskeisesti uutisoinnin sisältöön. Alaikäisiin kohdistuneiden rikosten tekijöitä kuvattiin usein mielenvikaisina, kun taas hyvämaineisten miesten kohdalla rikosten luonnetta ja tekijän vastuuta häivytettiin. Täysi-ikäistiin naisiin kohdistuneissa rikoksissa huomio kohdistui ensisijaisesti uhrin toimintaan. Uutisoinnissa ilmeni myös sosiaalisen kontrollin piirteitä, jotka kohdistuivat paitsi rikoksen tekijöihin myös osin uhreihin.

Tulokset osoittavat, että 1900-luvun alkupuolen julkinen keskustelu ja lainsäädännölliset muutokset heijastuivat Aamulehden uutisointiin. Uutisointi toisinsi seksuaaliseen väkivaltaan liittyviä stereotypioita, jotka näkyivät journalistisissa valinnoissa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa median roolista seksuaalista väkivaltaa koskevien mielikuvien historiallisessa rakentumisessa.