Päivystävän palomestarin kompetenssit
Vahala, Ville (2026)
Vahala, Ville
2026
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606177579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606177579
Tiivistelmä
Päivystävän palomestarin tehtävien keskiössä on pelastustoimintaan osallistuminen, yleensä pelastustoiminnan johtajan roolissa. Pelastustoiminnalla tarkoitetaan niitä kiireellisiä tehtäviä, joissa tavoitteena on suojata ihmishenkiä, terveyttä, omaisuutta sekä ympäristöä. Tehtävissä toimitaan tyypillisesti ajan ja tehtävän luonteen muodostaman paineen alla. Paine, kuten laaja tehtäväkenttäkin, asettaa omat vaatimuksensa palomestarin kompetensseille.
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan niitä kompetensseja, joita päivystävä palomestari tarvitsee pelastustoiminnan johtamisessa. Tämän lisäksi tutkimuksella selvitetään niitä haasteita, joita palomestarit kokevat kompetenssiensa ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä keinoja, joilla he ja heidän työnantajansa voivat huolehtia kompetenssien ylläpitämisestä ja kehittämisestä palomestarin uran aikana. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla maalis–huhtikuussa 2026. Haastattelut toteutettiin etänä Microsoft Teamsilla ja ne kohdistettiin yhdelletoista kenttäpalomestarille Kanta-Hämeen, Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilta. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Päivystävä palomestari tarvitsee työssään riittävän tasapainoisesti sekä kognitiivisiin kykyihin että konatiivisiin ja affektiivisiin valmiuksiin kuuluvia kompetensseja menestyäkseen pelastustoiminnan johtamisessa. Tutkimuksessa korostui metakognitiivisten taitojen merkitys sekä johtamisprosessissa eri vaatimusten välisessä tasapainoilussa että pelastustoiminnan jälkikäteisessä arvioimisessa. Kompetenssien ylläpitämisen ja kehittymisen keskeiseksi haasteeksi havaittiin vähäinen, jopa olematon harjoittelu. Kokemuksen ja sen avulla muodostettujen mentaalimallien merkitys kompetensseille nousi tutkimuksessa esille. Palomestarien itsekriittisyys voidaan nähdä sekä kompetenssina että yhtenä paineita luovana tekijänä.
Päivystävien palomestarien kompetenssien ylläpito ja kehittyminen vaativat suunnitelmallista osaamisen hallintaa, määräajoin toteutettavine harjoituksineen, täydennyskoulutuksineen ja osaamisen varmistamisineen. Näiden lisäksi työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa kompetensseihin varaamalla palomestareille yhteistä vuorovaikutuksen mahdollistavaa aikaa sekä työaikaa onnettomuuksista oppimiseen. Myös tarkoituksenmukaisilla pelastustoimintaa tukevilla työtehtävillä ja päivystysvuorojen tiheydellä pystytään vaikuttamaan kompetenssien ylläpitoon ja kehittymiseen.
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan niitä kompetensseja, joita päivystävä palomestari tarvitsee pelastustoiminnan johtamisessa. Tämän lisäksi tutkimuksella selvitetään niitä haasteita, joita palomestarit kokevat kompetenssiensa ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä keinoja, joilla he ja heidän työnantajansa voivat huolehtia kompetenssien ylläpitämisestä ja kehittämisestä palomestarin uran aikana. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla maalis–huhtikuussa 2026. Haastattelut toteutettiin etänä Microsoft Teamsilla ja ne kohdistettiin yhdelletoista kenttäpalomestarille Kanta-Hämeen, Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilta. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Päivystävä palomestari tarvitsee työssään riittävän tasapainoisesti sekä kognitiivisiin kykyihin että konatiivisiin ja affektiivisiin valmiuksiin kuuluvia kompetensseja menestyäkseen pelastustoiminnan johtamisessa. Tutkimuksessa korostui metakognitiivisten taitojen merkitys sekä johtamisprosessissa eri vaatimusten välisessä tasapainoilussa että pelastustoiminnan jälkikäteisessä arvioimisessa. Kompetenssien ylläpitämisen ja kehittymisen keskeiseksi haasteeksi havaittiin vähäinen, jopa olematon harjoittelu. Kokemuksen ja sen avulla muodostettujen mentaalimallien merkitys kompetensseille nousi tutkimuksessa esille. Palomestarien itsekriittisyys voidaan nähdä sekä kompetenssina että yhtenä paineita luovana tekijänä.
Päivystävien palomestarien kompetenssien ylläpito ja kehittyminen vaativat suunnitelmallista osaamisen hallintaa, määräajoin toteutettavine harjoituksineen, täydennyskoulutuksineen ja osaamisen varmistamisineen. Näiden lisäksi työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa kompetensseihin varaamalla palomestareille yhteistä vuorovaikutuksen mahdollistavaa aikaa sekä työaikaa onnettomuuksista oppimiseen. Myös tarkoituksenmukaisilla pelastustoimintaa tukevilla työtehtävillä ja päivystysvuorojen tiheydellä pystytään vaikuttamaan kompetenssien ylläpitoon ja kehittymiseen.
